Penkki keltaisille liljoille – ja vähän muillekin kasveille

Kirjoittelin aiemmin, kuinka päätös siirtää keltaiset värililjat muualle poiki pihallemme uuden kukkapenkin. Penkin pohjan teimme miehen kanssa reilu viikko sitten, mutta osa istutettavista kasveista jäi tuolloin vielä mietintään. Keltaiset värililjat ja keltapäivänlilja siirtyisivät penkkiin ilman muuta – olihan penkki niitä varten tehty – mutta muut kasvit olivat vielä mysteeri.

Penkin perusta reilu viikko sitten.

Vaikka kokonaisuus olikin vielä auki, päätin viime viikonloppuna aloittaa penkin rakentamisen päivänliljan siirtämisellä. Liljoja oli vain yksi, mutta jaoin sen kahteen osaan ja näin sain penkin molempiin päihin yhdet keltapäivänliljat. Anni ehdotti päivänliljojen määrän lisäämistä, sillä niistä saisi kauniin reunuksen penkin pihatien puoleiseen laitaan. Pidin ajatuksesta kovasti ja koska omat päivänliljat eivät riittäneet koko matkalle, lähdin käymään puutarhamyymälässä.

Puutarhamyymälässä oli runsaasti perhosia. Kovasti pyytelin niitä vierailemaan meidänkin pihallamme. Katsotaan, ottavatko kutsun vastaan.

Olin hiljaa mielessäni mietiskellyt, että tekisin penkin vastaväreillä – keltaisella ja violetilla – ja penkin reunaan haluaisin nimenomaan keltaista päivänliljaa. Harmikseni keltaisia päivänliljoja ei kuitenkaan ollut saatavilla. Taimistolla oli todella kaunista oranssia rusopäivänliljaa ja olin jo pakkaamassa niitä mukaani, kun järjen ääni herätteli minut ja kehotti pitäytymään vastavärisuunnitelmassa. Niinpä unohdin oranssit päivänliljat ja ryhdyin sen sijaan etsimään toistensa kanssa yhteen sopivia keltaisia ja violetteja kasveja. Kriteerinä oli myös, että niiden pitäisi kukkia loppukesästä ja mielellään myös syksyllä. Ja löytyihän niitä:

Saalis

Saalis

Yrtti-iiso on lähes metrin korkuiseksi kasvava yrtti, joka sekä tuoksuu että maistuu anikselta. Se tuottaa runsaasti mettä ja houkuttelee sekä mehiläisiä että perhosia. Yrtti-iiso kukkii heinä-elokuussa. Se on arahko kasvi, mutta sen pitäisi talvehtia näillä vyöhykkeillä. Toivotaan parasta, mutta ei jätetä kaikkea toivon varaan. Kerään sen siemeniä varmuuden vuoksi myös talteen.

Kanadanpiisku (Solidago canadensis) kukkii heinäkuusta pakkasiin saakka ja on sekin hyvä perhoskasvi. Tämä ’Goldkind’ lajike kasvaa noin 50-60 cm korkeaksi. Piiskut siementävät runsaasti ja leviävät helposti, joten niitä täytyy pitää hieman silmällä. Harmikseni huomasin jälkeenpäin kasvista enemmän lukiessani, että kanadanpiisku on nykyään luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Nyt omatunto kolkuttaa hieman ja mietin, tuliko tehtyä suurikin ympäristörikos, kun kasvin hankin. Mutta ehkä nämä puutarhalajikkeet eivät ole niin haitallisia suomalaiselle ekosysteemille kuin alkuperäinen?

Minna ehdotti, että penkkiin voisi istuttaa myös kärhöjä, ja siitäkin ajatuksesta pidin kovasti. Taimistolla oli kaikki kärhöt puoleen hintaan, ja vaikka kuinka olisi tehnyt mieli ostaa vaikka mitä, tyydyin yhteen. Mukaan meille lähti kaunis, pienikukkainen tiukukärhö ’Arabella’.

Clematis diversifolia Arabella

Kotiin päästyäni ryhdyin sommittelemaan kasveja penkkiin. Yrtti-iisot tulisivat takariviin keskelle ja kanadanpiiskut niiden molemmille puolille penkin päihihin. ’Arabellan’ istuttaisin paraatipaikalle eturiviin, keskelle penkkiä. En ole vielä luovuttanut keltapäivänliljojen suhteen, ja niitä on tarkoitus istuttaa ’Arabellan’ ja olemassa olevien päivänliljojen välissä oleviin tyhjiin kohtiin – sitten kun niitä jostain löydän.

Tässä on menossa ’Arabellan’ istutus ja mallaillaan kuopan syvyyttä. En millään raaskinut leikata kärhön kukkivia versoja pois, vaikka niin suositellaan tehtäväksi istutuksen yhteydessä. Ajattelin, että kasvilla on kuitenkin vielä runsaasti aikaa juurtua ennen talven tuloa. Vai pitäisikö kuitenkin leikata?

Kaivoin maahan myös viemäriputken pätkän helpottamaan kärhön kastelua.

Kun uudet hankinnat oli istutettu, siirsin lopuksi vielä keltaiset värililjat yrtti-iisojen taakse ja niiden lomaan. Pari liljaa oli vielä kukassa, eikä ehkä ollut ihan paras idea siirtää niitä juuri nyt, mutta tein saman tempun myös viime kesänä, eivätkä liljat tuolloin väittäneet yhtään vastaan. Toivotaan, että ne ovat yhtä sopuisia tälläkin kertaa.

Kauniisti sopivat yhteen liljat ja yrtti-iisot.

Penkin etureunasta jäivät siis vielä uupumaan ne päivänliljat, joita alun perin lähdin puutarhamyymälästä hankkimaan. Täytyy yrittää vielä etsiä niitä muualta, nyt olisi hyvä aikaa istuttaa.

Kivasti uppoavat liljojen varret muun kasvillisuuden sekaan, eivätkä ne enää yhtään häiritse silmääni. Ja väriyhdistelmästä tuli mielestäni kaunis! Olen tyytyväinen, etten tehnyt kompromissia ja hankkinut oransseja päivänliljoja. Kyllä ne keltaisetkin vielä löytyvät.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille ja tuhannet kiitokset vinkeistä!

Ei ihan sävy sävyyn

Liljapenkissä kukitaan. Marhanlilja ’Orange Marmalade’ sekä mysteerililja jo lopettelevat kukintaansa, mutta värililjat vasta aloittelevat. Ne kukkivat tänä vuonna reilua viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Heinäkuun alun kylmyys ja sateisuus on varmasti ainakin osaltaan vaikuttanut liljojen myöhäiseen kukintaan.

Värililja ’Mapira’

Syvän tummanpunaisen ’Mapiran’ seurana kukkii sähäkän keltainen ’Dazzle’ Niiden rinnalla kasvoi aiemmin myös kirkkaan punaista värililjaa, mutta tänä vuonna kaikki punaiset liljat ovat kadonneet. Ei yhden yhtä ole näkyvissä. Harmillista, sillä pidin niistä kovasti.

Värililja ’Dazzle’

En yleensä tykkää sotkea kovin erivärisiä kukkia samaan penkkiin, mutta liljoista on tullut poikkeus. Ihan ensimmäisenä ei muualle tulisi istutettua keltaista ja vaaleanpunaista rinnakkain, mutta liljapenkissä näin on päässyt käymään.

Vaaleanpunainen ’Rosella’s Dream’ on oikea herkku.

Värililjojen lisäksi penkissä kasvaa myös tiikerilija ’Night Flyer’. Se on Mapiran tavoin aivan tumman punainen ja ihan mahdoton valokuvattava. En millään saa tallennettua sen tummaa sävyä; kuvissa lilja on aina punaisempi kuin luonnossa.

Liljat kasvoivat aiemmin keskipenkissä, josta siirsin ne viime kesänä niiden nykyiselle paikalleen. Liljoja siirtäessäni minulla ei ollut mitään käsitystä, minkä värisiä liljoja mihinkin kohtaan istutin, joten nyt ne kasvavat penkissä suloisena sekamelskana.

Rosella’s Dream on liljoista ainoa, joka kasvaa selkeänä ryhmänä. Sain sen sipuleita viime syksynä lahjaksi ja istutin ne tuolloin rykelmäksi liljapenkin päähän.

Etualalla ’Rosella’s Dream’

Kyllähän keltainen ja vaaleanpunainen hieman erikoinen väriyhdistelmä on, mutta en nyt taida liljoja lähteä muuallekaan siirtämään. Mahtuvathan nuo tuossa kasvamaan.

Mukavaa sunnuntaita ja uutta alkavaa viikkoa!

Liljojen aika

Tässä tulee nyt tällainen kesälomalaisen laiska postaus, eli kuvagalleria liljojen väriloistosta.

IMG_4655-T

IMG_4663-TIMG_4661-T

Siirsin liljat aiemmin kesällä toiseen paikkaan, ja nyt voi jo turvallisesti sanoa, että ne eivät aikakaan kovin paljon siirrosta suuttuneet.

IMG_4665-T

Kukassa ovat tällä hetkellä värililjat ’Mapira’, ’Dazzle’ ja ’Red Power’ sekä tiikerililja ’Night Flyer’. ’Claude Shride’ ja marhanlilja ’Orange Marmalade’ antavat vielä odottaa itseään.

IMG_4666-T

Ollaan tällä hetkellä lomamatkalla Kuopiossa. Ehkä ne ovat kukassa kun palaamme.

IMG_4667-T

Mukavaa ja värikästä viikonloppua kaikille!