Sorruin kuin sorruinkin ostamaan vielä uuden satsin kukkasipuleita – kun sain niin edullisesti. Vakaa tarkoitukseni oli ostaa pelkästään krookuksia, sillä niitä saa uppoamaan rinnepenkkiin vielä vaikka satamäärin, mutta lopulta kotiin matkasi myös joukko tulppaaneja sekä pari pussillista muita sipuleita.
Tulppaanit ’White Elegance’ ja ’ Carnaval de Nice’ ovat molemmat myöhäisiä tulppaaneja ja minusta aivan ihastuttavia yhdessä. Tälle valloittavalle kaksikolle minulla on parikin vaihtoehtoista istutuspaikkaa mielessä. Kovin pitkään asiaa ei voi puntaroida, sillä jos säätiedotuksiin on uskominen, talvi tekee tulojaan.
Näitä täysin vihreitä tulppaaneja ihastelin jo aiemmin syksyllä, mutta jätin ne silloin ostamatta, koska olivat sen verran kalliita. Nyt sain ne puoleen hintaan, enkä voinut enää vaastustaa niiden viettelystä. Nämä istutan uuteen penkkiin keltaisten ja oranssien tulppaanien seuraksi.
Mainitsinkin jo, että rinnepenkkiin sopisi pikkusipuleita vielä vaikka kuinka paljon. Tällä erää hankin 50 kappaletta krookuksia.
Lisäksi ostin pienen pussin sarjatähdikin sipuleita sekä kolme sinistä isotähtihyasintin sipulia. Ne kaikki istutan alapenkkiin. Näin mielessäni sinisen isotähtihyasintin perhoangervojen rinnalla ja sarjatähdikin puolestaan voisi kuvitella viihtyvän hyvin valko- ja balkaninvuokkojen kanssa.
Minulla oli viikonlopuksi vähän muita suunnitelmia, mutta istutushommiksi meni 🙂 Mutta mukavaa puuhaahan sekin on! Mukavaa viikonloppua teillekin!
Lauantaina oli mitä kaunein syyspäivä – juuri täydellinen vietettäväksi puutarhan syyspuuhien parissa. Vein puutarhakoristeet varastoon, istutin terassihortensiat maahan talvehtimaan, keräsin ja kylvin perennan siemeniä, kannoin kesäkukat puutarhakompostiin ja samoin tein pakkasen palelluttamille kosmoskukille. Sain myös istutettua kaikki syyssipulit.
Sipuleita oli tänä vuonna puolet vähemmän kuin viime syksynä. Urakkaa helpotti myös se, että istutin suurimman osan sipuleista uudehkoihin penkkeihin, missä maa oli kuohkeaa ja sipulit helppo upottaa maahan.
Kolmisenkymmentä krookusta löysi paikkansa rinnepenkin jatkeelta. Paikalla kasvoi aiemmin tuuhea tuivio, jonka kaivoin kesällä ylös. Jotta paikka ei olisi keväällä aivan paljas, istutin siihen ’Prins Claus’ ja ’Pickwick’ -krookuksia tuomaan hieman väriä.
’Prins Clausia’ istutin myös pionipenkkiin. Siinä kasvaa jo samansävyisiä kevätkukkijoita, ja arvelen ’Prins Clausin’ sopivan hyvin niiden joukkoon.
Liljapenkkiin, viime syksynä istutettujen ’Thalia’ -orkideanarsissien seuraksi, istutin muutaman ’Sir Winston Churchill’ -narsissin. En ole aiemmin ollut kovin suuri narsissien ystävä, mutta ihastuin ’Thalian’ herkkyyteen viime keväänä täysin. Minusta nämä Winstonitkin ovat hurjan söpöjä.
Iirispenkkiin halusin suhteellisen korkeaa tulppaania, jotta ne näkyisivät hyvin iiristen runsaiden ja korkeiden lehtien lomasta. Toinen valintakriteeri oli väri, sillä halusin penkkiin jotain sellaista, joka sopisi hyvin yhteen viime syksynä istuttamieni ’Carnaval de Rio’ -tulppaanien kanssa. Päädyin lopulta Triumph-tulppaani ’Flaming Flagiin’. Jos vain ’Carnaval de Rio’ nousee ensi kesänäkin, ovat nämä kaksi hauskan näköinen parivaljakko.
Oikeanpuoleisessa kuvassa Carnaval de Rio iirispenkissä viime kesäkuussa
Päivänlilja/vastaväripenkkiin istutin keltaisia ja oransseja krookuksia sekä saman sävyisiä tulppaaneja. Jos jostain sattuu vielä sopivasti vastaan tulemaan, voisi penkkiin ostaa pussin tai pari sini-violetteja krookuksia. Olisi hieman vastaväriteemaa sitten keväälläkin.
’Olivieri Orange Monarch’ ja ’Yellow Mammoth’-krookukset päätyivät päivänlilja/vastaväripenkkiin.Samoin nämä ’Princess Irene’ ja ’Beauty of Apeldoorn’ -tulppaanit.
Rinnepenkin ylätasanteelle, pikkutöyhtöangervojen, kurjenpolvien ja punatähkien väliin istutin pallerolaukkoja.
Tämä penkki kokee ensi kesänä muodonmuutoksen. Siitä enemmän myöhemmin, kunhan suunnitelmat jalostuvat valmiimmiksi.
Pallerolaukka – Allium Sphaerocephalon
Päivän päätteeksi ripustin joulu kausivalot pihalla kasvavaan suureen pallotuijaan. En toki laittanut valoja vielä päälle, mutta ripustin ne kuitenkin jo valmiiksi, ettei tarvitse sitten talven yllättäessä kohmeisin sormin sitä tehdä. Hanhet nimittäin lähtivät viikonloppuna kohti etelää ja lensivät talomme yli sankoin joukoin. Saattaa talvi tehdä jo tulojaan.
Syksy tuli tänä vuonna aivan liian pian ja yllätti sekä puutarhurin että monet kasveista. Puutarha punertaa jo syksyn sävyissä ja hanhetkin ovat alkaneet parveilla. Viime vuonna hanhet lähtivät 14.10, joten aikaisessa ovat nekin, jos jo nyt muuttopuuhia suunnittelevat. Ehkä ne tietävät jotain sellaista, mitä me emme. Aavistelevat kenties talven tuloa.
Pelargoniat nostin jo sisälle. Kellaria meillä ei ole, joten yritän jälleen talvettaa pelargoniat sisätiloissa. Asettelin pelargoniat terassin ulko-oven eteen lähelle ikkunaa, sillä se paikka on meillä kaikista viilein. Kukkavarsia en vielä leikannut, sillä pelargoniat kukkivat vielä runsaasti ja nuppujakin näkyy olevan.
Pelargoniat kukkivat vielä komeasti.
Myös maljaköynöksen nostin sisälle. Lukemani mukaan maljaköynös ei talvehdi normaalissa huonelämpötilassa vaan vaatii talvehtiakseen viileämmän paikan. Täytyy yrittää keksiä sille joku sijoituspaikka talveksi, mutta olkoon nyt tuossa ikkunalla yhdessä pelargonioiden kanssa. Maljaköynös näyttää nimittäin kukkivan ihan kohta, ja ajattelin kukista olevan enemmän iloa sisällä, kuin ulkona pakkasen purtavana.
Maljaköynös
Jos sisällä on tällä hetkellä punaisen sävyjä, niin on puutarhassakin. Villiviini on minusta kauneimmillaan juuri tähän aikaan vuodesta.
Villiviini
Angervot ovat nekin jo punastuneet täysin. Pikkutöyhtöangervo ei jää yhtään huonommaksi suurempiaan, vaan on yhtä punaposkinen kuin isommatkin.
Syyskimikilläkin on kauniit lehdet, vaikka eivät punaiset olekaan. Pidän tummalehtisistä kasveista todella paljon ja syyskimikin väri on minusta yksi kauneimmista. On harmillista, että se ei taida tänä vuonna ennättää kukkia.
Syyskimikki (Cimicifuga ramosa ’Atropurpurea’)
Toisella puolella puutarhaa ei näytä aivan niin syksyiseltä. Osa kuunliljoista kukkii vielä komeasti, eikä näytä olevan kylmistä ilmoista moksiskaan. Tämä yksilö kasvaa leikkimökin seinän vieressä, toisella puolella suojanaan kohotettu penkki ja vähän matkan päässä selän takana vielä kalliorinne. Ne ovat varmaankin suojanneet kuunliljaa pahimmilta yöpakkasilta, kun se näyttää vielä noin elinvoimaiselta.
Kuunlilja Halcyon
Kohopenkistä puheenolle, loistokärhö ’The President’ kukkii siinä edelleen. Sekään ei näytä olevan viileydestä harmissaan.
Clematis ’The President’
Puutarhassa olisi paljon syksyistä puuhaa. Liljojen ja perennojen varret kaipaavat leikkaamista, siemeniä pitäisi sekä kerätä että kylvää ja syyssipulit pitäisi istuttaa. Haravallekin alkaisi olla jo paljon töitä. Olen kuitenkin ollut kuumeessa, enkä ole uskaltanut paljon pihatöissä rehkiä. Siemeninventaarion sentään tein ja lajittelin nyt syksyllä kylvettävät siemenet erilleen, että pääsen heti hommiin kunhan tästä toivun.
Sekalainen seurakunta akileijan siemeniä
Tarkoitukseni on kylvää nyt syksyllä erilaisia akileijan siemeniä sekä valkovuokon, punaluppion ja isotähtiputken siemeniä. Kylmäkäsittelin ja kylvin niiden siemeniä myös keväällä, mutta kylvö epäonnistui, eivätkä siemenet itäneet. Nyt ajattelin kokeilla luonnon omaa menetelmää ja kylvää siemenet ulos näin syksyllä. Katsotaan, tärppääkö paremmin.
Kun puutarhassa siirtää kasveja paikasta toiseen, mukana saattaa jäniksenä tulla myös muita kasveja. Näin kävi esimerkiksi viime syksynä siirtämäni kuunliljan kanssa: sen mukana liljapenkkiin kulkeutui myös palanen villiviiniä. En sitä viime syksynä huomannut, oli viini niin kuunliljan juurien sekaan piiloutunut, mutta tänä kesänä salamatkustaja ei pystynyt enää olemaan salassa.
Joskus käy myös niin, että taimistolta hankittujen taimien mukana saa kaupantekijäisiksi myös jotain muuta. Hankkimani Blue Mouse Ear -kuunliljan juurelta tunkee jotain punaista. Pihakäenkaali (Oxalis fontana ’Rufa’) olettaisin. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Nämä salamatkustajat ovat kylväytyneet edellisvuosina leikkimökin terassilla olleista orvokkiamppeleista. Orvokkeja kasvaa siellä täällä ympäri pihamaata ja värikirjo on on yhtä sekalainen kuin kasvupaikatkin. Tuo lähes musta orvokki on minusta erityisen kaunis.
Eräänlaisia salamatkustajia ovat nämäkin, sillä en kauppaan lähtiessäni lainkaan ajatellut syyssipuleita ostaa. Mutta niin vain nämä matkustivat ensin ostoskorissa kassalle ja sieltä sitten kotiin saakka. Syyssipulikausi on alkanut, ihanaa!
Leikkasin viikonlopuna muutamia lakoontuneita perennoja alas, kun huomasin jotain vihreää pilkottavan maahan varisseiden lehtien lomasta.
Lähempi tarkastelu osoitti, että helmililjathan ne siinä nostavat päätään lämpimän syksyn herättäminä. Ne näyttävät olevan hyvin herkkiä ilmestymään esiin heti tilaisuuden tullen, myös näin syksyisin.
Lämmintä on luvattu taas joksikin aikaa. Toivottavasti lämmin syksy ei saa kaikkia sipuleita innostumaan ja seuraamaan helmililjojen esimerkkiä.
Millaisia luonnonoikkuja syksyn lämpö on teillä saanut aikaan?
Valkoista salviaa 