Miten upea päivä lauantaina olikaan! Syksyinen aurinko hemmotteli kauniilla, matalalla valollaan, ja vaikka lämpötila pysyttelikin koko päivän vain muutaman asteen nollan yläpuolella, oli keli mitä parhain syksyisiin pihatöihin.
Sain loput haravoinnit tehtyä ja nyt lehtikomposti on jälleen täynnä materiaalia. Onneksi sain sitä kesän aikana tyhjennettyä, muuten olisi tullut ahdasta.
Haravoinnin lomassa pysähdyin välillä ihastelemaan auringon valossa hehkuvaa puutarhaa. Vaikka puista kaikki lehdet ovatkin jo varisseet ja kukkivia kasvejakaan ei enää ole, maan pinnalla loisti ja hehkui edelleen.
Keijunkukat paistattelivat syysauringon valossa. Upea punainen väri näkyi kauas.
Puutarhan syyspuuhat alkavat olla jo loppusuoralla. Perjantaina istuttelin vielä viimeisiä, alekorista löytämiäni sipuleita ja syyskylvöt olen nekin saanut jo tehtyä. Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minnan jalokärhöt innostuivat tekemään siemeniä, ja kun Minna ystävällisesti tarjoutui niitä postittamaan, tartuin tilaisuuteen. Kiitos vielä kerran kovasti, Minna! Kylvin kärhön siemenet ruukkuihin ja kaivoin ruukkuineen päivineen maahan odottamaan kevättä. Ruukkujen päälle laitoin harson palasen ja peittelin ruukut vielä lehdillä. Osa keräämistäni jalokellon siemenistä pääsivävät nekin ruukkuun ja talvehtimaan kukkapenkkiin. Loput jalokellon siemenet kylvän keväällä.
Ja sitten siihen uhkarohkeuteen. Löysin alennusmyynnistä kuunliljan taimia parilla eurolla, ja vaikka onkin jo todella myöhäinen ajankohta istuttaa maahan yhtään mitään, en malttanut jättää taimia kauppaan. Olen katsellut tätä lajiketta (’Firn Line’) sillä silmällä jo jonkin aikaa, ja nyt kun se oli tarjolla niin edulliseen hintaan, oli pakko ottaa riski. ’Firn Linen’ lehti on minusta todella kaunis. Leveä, vaalea raita on upea, ja vihreä sävykin viehättää silmääni jotenkin erityisellä tavalla.
Peukut ja varpaat pystyssä istutin taimet maahan, toivotin niille kaikkea hyvää ja kärräsin vielä lehtiä niiden suojaksi. Vaikka taimet eivät rahallisesti suuri satsaus ollutkaan, olisihan se hienoa, että kuunliljat selviäisivät. Niistä olisi niin paljon iloa tulevina kesinä.
Puutarha alkaa käydä talvilevolle ja puutarhurinkin työsarka siellä alkaa tämän vuoden osalta olla ohi. On aika siirtyä sisätiloihin, suunnittelupöydän ääreen pohtimaan tulevan kesän suunnitelmia. Mukavaa puuhahan sekin on, vaikka ei ihan puutarhassa touhuamisen veroista olekaan.
Mukavaa uutta viikkoa kaikille!
Valkoista salviaa 