Syksyn sävyt -haaste

Mistä on syksyn sävyt tehty?

Kuuran kuorruttamasta maisemasta, vaahteran värikkäästä puvusta ja kirjavista kulkureiteistä.

Kippuraisista puiden pukeneista, häikäisevistä väripareista ja sammalen pehmeästä vihreydestä.

Hopeisena läikkyvistä lätäköistä, harmaan hennoista sävyistä ja snautserin pörröisistä partakarvoista.

Höyryävistä herkkupadoista, takkatulen lempeästä loimusta, haamunkalpeista halloweenkoristeista ja kummallisista koristekurpitsoista.

Niistä on syksyn sävyt tehty.

Tämä oli oma vastaukseni Syksyn Sävyt- haasteeseen, jonka sain Rikkaruohoelämää -blogin Betweeniltä. Kiitos kovasti Between! Tämä olikin ensimmäinen haasteeni ja siihen oli todella mukava vastata 🙂 Haastessa on tarkoituksena esitellä itselle rakkaita syksyn sävyjä ja sen on alunperin laittanut liikkeelle Tiiu Puutarhahetki–blogista. Kiitos Tiiullekin kivan haasteen aloittamisesta! 

En tällä kertaa haasta ketään tiettyä mukaan, vaan jätän haasteen kenen tahansa napattavaksi. Toivottavasti mahdollisimman moni siihen vastaa, sillä syksyn sävyissä riittää niin paljon ihasteltavaa ❤

Tässä vielä haasteen säännöt:

• kerro postauksessasi kuka haasteen aloitti (Tiiu Puutarhahetki-blogista)
• haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
• käy kirjoittamassa postauksesi Puutarhahetki – suurien unelmien puutarha-blogin Syksyn sävyt postauksen kommenttikenttään
• voit osallistua myös Instagramissa. Merkitse silloin kuvasi  #syksynsävythaaste ja @puutarhahetki

Värikästä viikonloppua kaikille!

Syksyisiä pilkahduksia

Hanhet lähtivät. Kymmenittäin tuhatpäisiä lintuparvia on lentänyt talomme yli viikonlopun aikana. Olemme vilkuttaneet niille hyvästit ja toivottaneet hyvää matkaa.

Lintujen lähtö saa aina mielen hieman haikeaksi. Elämää täynnä oleva kesä on ohi, ja ne jotka pystyvät, muuttavat pois syksyn ja talven jaloista.

Samalla mielen täyttää myös suunnaton ihailu lintuja kohtaan. Mikä valtava ponnistus niillä onkaan edessä, ennen kuin ne pääsevät perille päämääräänsä.

On myös lohdullista tietää, että ne tulevat joka kevät takaisin.

 

Ja täällä me olemme, niitä odottamassa, kun kesä jälleen koittaa.

Kaunista viikonlopun jatkoa!

Syksy asettui taloksi

Tuonne ulos kun katsoo myrskyävää maisemaa, on pakko antaa periksi ja myöntää, että syksy on saapunut. Aikansa se jaksoikin kolkutella vain ovelle, mutta nyt se on kyllä jo astunut reippaasti kynnyksen yli ja asettunut kunnolla taloksi. Lämpimän kesän jälkeen säiden viileneminen tuntuu karulta. Kaivoin jo talvitakinkin aamulla töihin lähtiessäni päälleni, jotta syksyn kalsea viima ei tunkeutuisi iholle saakka.

Syksy on tuonut syksyiset värit ja puuhat myös puutarhaan. Viimeiset tomaatin raakileet on nyt kerätty sisälle kypsymään.

Kokeilin tomaattien kasvatusta ensimmäistä kertaa tänä vuonna, ja kokeilu onnistui odotuksiin nähden mainiosti. Tomaatit kasvoivat koko kesän terassilla ilman kasvihuoneen tuomaa suojaa, mutta hyvin ne siinä pärjäsivät. Eihän sato mitenkään järisyttävän runsas ollut, mutta saimme kuitenkin jonkun verran omia tomaatteja herkuteltavaksemme. Kyllä se vaan on ihan eri asia syödä itse kasvatettuja tomaatteja kuin ostaa ne kaupasta. Jo pelkästään tieto siitä, että ne ovat OMIA, sai ne maistumaan makeammilta ja mehukkaammilta.

Syyssipuleita olen istuttanut maahan aina pussin silloin ja toisen tällöin. Viime sunnuntaina sain urakan päätökseen ja kaikki sipulit ovat nyt maan uumenissa odottamassa kevättä. Siinä sipuleita istuttaessa tuli ohimennen kitkettyäkin vähän, mutta siistimistä jäi vielä tulevillekin päiville. Toivotaan, että aurinko hellisi meitä viikonloppuna. Olisi mukavampi kyykkiä rikkaruohojen kimpussa auringonpaisteessa kuin tuossa myrskyssä. Ajattelin samalla leikata myös ränsistyneimpiä perennoja alas. En leikkaa perennoja koskaan kovin järjestelmällisesti, vaan aina sen mukaan, miten rumilta ne alkavat näyttää, ja miten ahkerasti haluan niiden siementävän.

Pikkutöyhtöangervo

Vihreä väri alkaa vähitellen väistyä puutarhasta ja ruska valtaa päivä päivältä enemmän alaa. Näiden ruskakuvien myötä toivotan kaikille mukavaa torstaita!

Pikkutöytöangervot ovat saaneet kauniin syysvärin.

Särkyneen sydämen kellastuneet lehdet loistavat kirkkaina purppurakeijunkukan tummia lehtiä vasten. Pirteä väriyhdistelmä näkyy kauas!

Villiviini ei sekään suotta arastele räiskyvää syysasuaan vaan hehkuu kirkaan punaisena.