Puutarhavuosi 2019 -haaste

Sain tämän haasteen Minnalta Hiidenkiven puutarha -blogista jo jonkin aikaa sitten, mutta vasta nyt pääsin kunnolla tarttumaan siihen. Haasteessa on tarkoitus tarkastella mennyttä puutarhavuotta neljäntoista kysymyksen kautta. Lämmin kiitos Minnalle haasteesta ja haasteen alulle laittamisesta, tässä on tiivistelmä omasta puutarhavuodestani.

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

Tähän kysymykseen vastaus on e) jotain muuta 🙂 En nimittäin ole aiemmin kasvattanut daalioita siemenistä, saati saanut niitä kukkimaan, mutta viime kesänä se onnistui. Ensimmäistä kertaa kokeilen myös daalian juurakoiden talvettamista varastossa – saa nähdä, kuinka se kokeilu onnistuu.

Daalia Variabilis ’Red Skin’

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm… *viheltelyä*… ”suunnilleen”…

c) Suunnitelmat pitivät viime kesänä paikkansa paremmin kuin koskaan. Aiempina vuosina projektit ovat tupanneet lähtemään enemmän tai vähemmän laukalle, ja monta asiaa on tullut tehtyä ilman sen suurempia suunnitelmia. Viime kesänä minulla sen sijaan oli selkeitä suunnitelmia ja aika hyvin ne myös toteutuivat. Toki kesään mahtui rönsyilyäkin, ja esimerkiksi tekemäni uusi penkki keltaisille väri- ja päivänliljoille syntyi hetken mielijohteesta. Mutta päällisin puolin siis: suunnitelmia oli ja niissä myös pysyttiin – suurinpiirtein.

Välillä kottikärryt lähtivät liikkeelle hetken mielijohteesta, välillä taas suunnitelmallisemmin.

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen… eikun kaksi… eikun…

d) Uusia kasveja tuli hankittua eniten uuteen päivänliljapenkkiin sekä kallion kupeeseen. Lisäksi kasvilajikoima laajeni parilla kärhöllä ja pionin juurakolla, uusilla kurjenpolvilajikkeilla, kahdella leimulla, syyskimikillä, jaloangervolla sekä jokusella rinnepenkkiin tekemälläni heräteostoksella. Lisäksi kylvin suuren joukon siemeniä, mm. akileijaa, mustapäivänhattua ja punaluppiota. Syyssipuleita tuli niitäkin istutettua aikamoinen joukko, joten onhan noita kasveja taas tullut lisää. Siitä huolimatta tuntuu, että olin viime kesänä huomattavasti maltillisempi kasvihankintojen suhteen kuin aiempina vuosina. Kokonaisuutena vuoden 2019 puutarhabudjetti pieneni edellisvuodesta 31%.

4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!

b) Joitain menetyksiä tulee aina. Rusokoiranhammas ei noussut viime keväänä lainkaan, samoin laukat kukkivat hyvin nihkeästi. Suurilta tuhoilta kuitenkin onneksi vältyttiin, vaikka sää oli ajoittain hyvinkin oikukas.

Keltakoiranhammas kukki, mutta rusokoiranhammasta ei näkynyt.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Vesiaihe olisi ihana ❤ Siitä haaveilen ja toivottavasti sellaisen myös joskus saan rakennettua. Sen ei tarvitsisi olla suuri – joku kaunis suihkulähde tai lintuallaskin olisi riittävä. Olisi ihanaa, jos puutarhassa solisisi vesi.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2019?
a. Sää
b. Kukkaloisto
c. Joku muu. Mikä?

a) Säiden puolesta kesä oli hyvin haastava. Välillä oli hyvin kuivaa ja välillä taas hyvin märkää. Toukokuun alussa lumi peitti kukintavauhtiin päässeet lummetulppaanit, ja heinäkuun ensimmäisen päivän raemyrsky on sekin vielä hyvin muistissa.

Toukokuun alun lumisade peitti lummetulppaanit alleen.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Jaa-a… ehkä olemassa olevien penkkien ja istutusalueiden parannustyöt kokonaisuutena. Aurinkotastanteen parannustyöt sain hyvälle mallille ja rinnepenkkikin alkaa saada lopullista muotoaan. Kokonaisuutena puutarha muuttui kesän aikana yhtenäisempään suuntaan.

Saxifraga x arendsii ’Purpurteppich’

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Tämä onkin vaikea kysymys… Ehkäpä jalokurjenpolvi Rozanne, sillä se sai silmäni lopullisesti avautumaan kurjenpolvien upeudelle.

Geranium ’Rozanne’

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä…
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan…!

a) Rohkea rokan syö 🙂 Ylensä kokeilen aika rohkeasti erilaisia kasveja. Välillä tulee huteja, mutta useammin kuitenkin niitä onnistumisia. Tällä hetkellä kokeilussa ovat kärhöt. En vielä tiedä, saanko ne menestymään puutarhassamme; ensi kesänä olemme viisaampia senkin suhteen.

Clematis ’Arabella’

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Ehdottomasti pionit. Istutin toissa syksynä joukon pionin juurakoita (ensimmäiset laatujaan meidän pihallamme) ja olin hyvin ilatunut siitä, että ne kukkivat jo heti ensimmäisenä kesänään.

Paeonia lactiflora ’Wladyslawa’ 

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Laukat – erityisesti mustalaukka – kukkivat heikosti viime kesänä. En tiedä, olenko istuttanut ne aivan väärään paikkaan, kun ne eivät suostu kukkimaan kunnolla. Ehkä ne eivät vain viihdy pihallamme.

Mustalaukka ’Allium nigrum’

Jättilaukka ’Allium giganteum’

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin…
d. Puutarhamatkailuun

a) Kasvihankinnat ahmaisivat ylivoimaisesti suurimman osan puutarhabudjetista.

13. Mitä opit?

Muistiinpanot, muistiinpanot, muistiinpanot. Viime kesänä tuli (taas kerran 🙂 ) todettua, että jos et kirjoita asioita ylös, ne unohtuvat aivan varmasti. Maahan unohtamani, hankikylvössä ollut kärhöruukku, sekaisin menneet siementaimet ja puutarhasta löytyneet yllätyskasvit, jotka olin unohtanut istuttaneeni, toimikoot todisteina. Viime kesän ”Missä kukitaan”- sarja puolestaan on nyt näin uuden puutarhakauden kynnyksellä ihan kelvollinen työkalu uusia suunnitelmia tehtäessä.

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta…
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Juuri nyt kun katsoo ulos, ei talvesta ole tietoakaan. Sataa jälleen kerran vettä, ja piha on läpimärkä. Lunta ei ole koko talvena ollut paria senttiä enempää ja sekin vähä on sulanut aina heti pois. Välillä on ollut pikku pakkasta ja sitten on taas satanut vettä. Jännityksen ja pelonsekaisin tuntein odotan, mitä tämä kummallinen talvi tekee puutarhalle ja kasveille. Näinköhän ensi kesänä on puutarhaa lainkaan, vai täytyykö kaikki aloittaa alusta? Toivotaan, että tämä merkillinen talvi on kasvelle armollinen.

Erään pakkasaamun tunnelmia puutarhasta. Lunta ei ole lainkaan.

Mutta totta kai sormet myös syyhyävät puutarhan kimppuun. Kenelläpä meistä ei tässä vaiheessa vuotta 🙂

Kiitos Minnalle vielä kerran haasteesta! Oli todella kiva palata menneeseen vuoteen ja vastata näihin kysymyksiin. En ole ihan kärryillä, ketkä kaikki ovat haasteen jo saaneet, mutta haastan kuitenkin Päivin Kottikärryn kääntöpiiri -blogista mukaan tähän mukavaan haasteeseen.

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle.

Missä kukittiin? – Kesän yhteenveto

Aloitin toukokuussa postaussarjan, jossa seurataan puutarhan kukinta-aikoja ja niiden vaihtelua. Tarkoituksena oli löytää puutarhasta ne hyvät ja toimivat puolet, paikantaa kohennusta vaativat osat sekä kerätä tietoa tulevien suunnitelmien pohjaksi. Samalla postaussarja toimi vastauksena Inkan blogin synttäreiden yhteydessä esittämään toiveeseen pohtia kukinta-aikojen vaihtelua ja sitä, miten yhdessä paikassa saataisiin kukkaloisto säilymään mahdollisimman pitkään. Tämä postaus on yhteenveto tuosta sarjasta. Aloitan plussista.

Rinnepenkki

rehevöityi viime kesänä hurjan paljon ja kasvit valtasivat tyhjää multatilaa vauhdilla. Ilahduttavasti rinnepenkissä oli aina joku kasvi kukassa ja hopeiset kasvit toivat rinteeseen lisää ilmettä. Pientä uudelleenjärjestelyä rinne kuitenkin vielä vaatii ja kesällä syntyneeseen rinteen jatko-osaan pitää siirtää muutamia kasveja. Syyssipuleitakin rinteeseen mahtuisi vielä runsaasti.

Rinnepenkki kesän eri aikoina.

Pionipenkki

Rinnepenkin jatkeena oleva pionipenkki ei viime kesän perusteella kaipaa oikeastaan muuta, kuin kärsivällisen puutarhurin. Penkin takaosassa kasvavat kärhöt eivät vielä näin ensimmäisenä kesänä päässeet kunnolla vauhtiin, kuten eivät pionitkaan. Ensi ja tulevina kesinä tilanne saattaa kuitenkin olla jo ihan toinen, joten nyt tarvitaan vain malttia. Periaatteessa tässä penkissä pitäisi riittää kukkijoita huhtikuusta loppukesään ja alkusyksyyn saakka.

Iirispenkki

kärsii hieman siitä, että se sijaitsee tontin rajalla pihan perukoilla, eikä sitä juurikaan näe muuta kuin pyykkiä ripustaessa tai mattoja tampatessa. Penkki siis helposti unohtuu, eikä siihen tule panostettua niin paljon kuin etupihan näkyvämpiin penkkeihin.

Penkki on kuitenkin ihan toimiva ja täyttää tarkoituksensa raja-aitana. Nyt syksyllä istutin siihen lisää tulppaaneja runsaamman keväisen kukinnan toivossa, mutta muut toimenpiteet saavat jäädä odottamaan sitä hetkeä, kun puutarhan kiireisimmät ja eniten näkyvillä olevat parannustyöt on tehty.

Uusi penkki

on (tämän hetkisen) nimensä mukaisesti uusi, eikä siinä tähän mennessä ole kukkinut mitään ennen elokuuta 2019. Ensi keväänä toivottavasti kukkii, sillä istutin siihen noin 80 syyssipulia. Keskikesän kukinnasta toivon pääseväni nauttimaan keltapäivänliljojen ja keltaisten värililjojen toimesta – tosin päivänliljoja täytyy penkkiin hankkia vielä lisää. Penkissä kasvaa niitä ennestään kaksi, mutta neljä tarvittaisiin vielä. Ensi vuoden elo-syyskuussa penkki toivottavasti täyttyy taas yrtti-iisojen ja piiskujen värikkäästä kukinnasta. Niin, ja kasvaahan siinä yksi kärhökin.

Alppiruusupenkki

kukki kauniisti touko- ja kesäkuussa koiranhampaiden, alppiruusujen ja jättipoimulehden toimesta, mutta kaipasi kuunliljoja näyttävämpiä kukkijoita loppukesään.

Ensiavuksi loppukesän kukkapulaan istutin tämänvuotiset ruukkuhortensiat maahan rodojen ja jättipoimulehden väliin. Ensi kesä kertoo, kukkivatko hortensiat koskaan tai selviävätkö ne yleensäkään talvesta. Mikäli eivät, onpahan jo valmiiksi tehty paikka jollekin toiselle loppukesän kukkijalle.

Varhopenkki syyskussa. Hortensiat on istutettu suuren kiven eteen, jättipoimulehden ja alppiruusujen väliin.

Siirrytään vähitellen kohti ongelmallisempia paikkoja…

Reunuspenkki

Pidän reunuspenkistä tavallaan todella paljon, sillä se on juuri sitä, mitä sen pitääkin olla: reunuspenkki. Siitä huolimatta toivoisin siihen vähän enemmän… jotain. Loppukesästä penkki näytti kaiken lisäksi tosi ankealta, mutta siitä puutarhuri voi syyttää ihan itseään ja kastelulaiskuuttaan.

Keskipenkki

muuttui paljon kesän aikana. Kasvit vaihtoivat paikkaa – jotkut pariinkin otteeseen – ja penkkiä myös laajennettiin reippaasti. En kuitenkaan ole vieläkään tyytyväinen penkin kasvistoon, joten työt tämän penkin osalta jatkuvat vielä ensi kesänäkin.

Liljapenkki

on hyvin suloinen toukokuussa narsissien aikaan ja heinäkuussa puolestaan kukkivat liljat. Sitävastoin kesäkuulle ja elokuulle kaivattaisiin joku kaunis, kukkiva seuralainen liljojen joukkoon. Kuinkahan tähtiputket viihtyisivät liljojen seassa? Onko teillä ehdotuksia, mitä muuta liljojen sekaan voisi istuttaa?

Liljapenkissä on tätä nykyä myös keltaisten liljojen jättämä aukko, sillä siirsin ne tästä penkistä uuteen penkkiin. Sekin aukko vaatii täytettä.

Todelliset miinukset

Alapenkki

Keväinen alapenkki osoittautui melko paljaaksi. Balkaninvuokot kukittivat penkkiä viime keväänä vain harvakseltaan ja toivonkin, että ne ensi keväänä olisivat levinneet hieman runsaammaksi mättääksi. Jos syyskylvöni onnistuvat, ensi keväänä penkkiä täydentävät myös valkovuokot.

Keskikesällä penkki oli hyvin rehevä ja vihreä, mutta kukkijat jäivät melko lyhytaikaisiksi. Jaloangervot kärsivät kuivuudesta ja akileijatkaan eivät kukkineet koko kesänä. Teinkin nyt syksyllä kuivuudesta kärsineille jaloangervoille penkkiin lisää tilaa siirtämällä muita kasveja penkistä pois. Samalla lisäsin penkkiin multaa ja ryhmittelin kasveja parempaan järjestykseen. Keskikesän kukkijoiden toivossa kylvin penkkiin joukon istotähtiputken ja akileijojen siemeniä.

Pieniä korjausliikkeitä tämän penkin osalta sain siis tehtyä jo tänä vuonna. Ensi kesä näyttää, kuinka tehdyt muutokset toimivat ja mitä lisätoimenpiteitä penkki vaatii.

Rinnepenkin ylätasanteelle

on suunnitteilla suurempia muutoksia. Siirrän verikurjenpolvet ja pikkutöytöangervot penkistä muualle ja istutan tilalle jotain aivan muuta. Alkuperäinen visioni siitä, että tässä penkissä kasvaisi vain matalia kasveja on muuttunut täysin ja nyt mieleni tekee jotain näyttävämpää. Istutin punatähkien edessä olevaan tyhjään paikkaan jo pallerolaukkoja, mutta niiden lisäksi mielessä kumittelevat punaluppio, kaunopunahatut ja erilaiset koristeheinät.

Rinnepenkin ylätasanne syyskuussa.

Yläpenkki

Entinen lempipenkkini on muuttunut sekametelisopaksi. Kasvit kasvavat ahtaasti, eikä oikeastaan minkään kasvin kukinta päässyt tilan puutteen vuoksi kunnolla esiin. Yläpenkille onkin tarkoitus tehdä ensi kesänä perusteellinen muutos. Kaivan kaikki kasvit penkistä ylös, laajennan ja korotan penkkiä sekä ryhmittelen kasvit kokonaan uuteen järjestykseen. Uusi istutussuunnitelma on vielä täysin kesken (=aloittamatta), mutta penkin uusi etureuna tulisi suunnilleen tuohon viivan osoittaman kohtaan.

Yläpenkki syskuussa 2019. Ensi kesänä on tarkoitus laajentaa penkkiä suunnilleen viivan osoittamaan kohtaan saakka.

Kesän havaintojen perusteella ensi kesänä suurin muutostarve on puutarhan varjoisalla puolella. Viime kesänä tulikin keskityttyä pelkästään aurinkopuolen penkkeihin, joten tämä on hyvinkin luonnollista.

Kaiken kaikkiaan tämä oli itselleni hyvin hedelmällinen postaussarja. Muistikuvat tuppaavat muuttumaan ajan myötä, mutta tällä tavalla raadollisesti muistiin kirjoitettuna ne jäävät talteen juuri sen hetkisinä kuvina. Nyt minulla on hyvät muistiinpanot ja lähtökohdat lähteä tekemään suunnitelmia ensi kesää varten. Kiitos Inka kysymyksestä, siihen oli ilo vastata!

Mukavaa lokakuista viikonloppua kaikille!

Koko sarjaan voi käydä tutustumassa oheisten linkkien kautta:

• Toukokuu.
• Kesäkuun aurinkopenkit
• Kesäkuun varjon ja puolivarjon penkit
• Heinäkuun aurinkopenkit
• Heinäkuun varjon ja puolivarjon penkit
• Elokuun aurinkopenkit
• Elokuun varjon ja puolivarjon penkit

Uudelleenjärjestelyjä

On totta, kun sanotaan, että puutarha ei ole koskaan valmis. Kun yksi kohta alkaa näyttää hyvältä, jossain muualla tarvitaan jo kohennusta. Edellisenä kesänä suhteellisen valmiiksi tullut osa puutarhasta alkaakin seuraavana kesänä huutaa uudistusta. Joku kasvi ei ehkä sovikaan siihen paikkaan, tai joku entistä parempi idea on pälkähtänyt päähän. Suunnitelmia tulee tehtyä koko ajan ja välillä ne toteutuvatkin aiotun mukaisesti. Toisinaan taas suunnitelmat muuttuvat radikaalistikin matkan varrella.

Ylätasanteen penkkien laajennus ja polkujen uudet muodot ovat olleet minulla suunnitteilla jo jonkin aikaa. Ladoin jo pari viikkoa sitten kivistä uudet rajat malliksi.

Sunnuntaina oli mitä parhain päivä viedä projektia eteenpäin. Aurinko paistoi, mutta ei ollut liian lämmin. Pieni tuulenvire piti öttiäiset loitolla, eikä sisälläkään ollut kotitöitä, jotka olisivat vaatineet suurempaa huomiota. Aloitin keskipenkistä. Laajensin sitä etureunasta puolisen metriä ja sulautin jatko-osan vanhaan penkkiin niin hyvin kuin osasin. Samalla tuli kantattua penkki kunnolla ja kitkettyä melkoinen määrä rikkaruohoja. Jälleen kerran tuli huomattua, millaisen ryhtiliikkeen kanttauksella saa aikaiseksi. Penkki on aivan eri näköinen kuin ennen.

Seuraavaksi aloin siirtämään kasveja. Harmaakurjenpolvi Ballerina ja jalokurjenpolvi Rozanne olivat vanhassa penkissä kasvaneet aivan kiinni toisissaan. Nyt laajennuksen myötä sain molemmille kasveille enemmän tilaa, kun siirsin Ballerinan pois Rozannen kainalosta penkin etualalle. Penkissä kasvaneet euroopanalppitähdet siirsin kokonaan pois. Niiden uusi koti on rinnepenkin uudessa osassa, muiden alppitähtien seurana. Nyt kaikki alppitähdet ovat omana ryhmänään ja rinnepenkin aukkopaikkakin sai mukavasti täydennystä.

Tässä on uudistunut keskipenkki toisesta suunnasta. Alppitähdet kasvoivat jalokellon ja leimujen välissä, penkin vasemmassa laidassa. Nyt jalokellokin pääsee paremmin esiin, kun alppitähdet eivät enää kasva sen päällä.

Jalokello ( Platycodon grandiflorus)

Loput penkkiin jääneet kasvit ryhmittelin selkeämpiin ryhmiin. Penkin keskelle tuli sininen vyöhyke, jonka keskellä kasvaa kaunis Rozanne ja molemmissa päissä sinistä loistosalviaa. Valkoinen loistosalvia jatkaa salvioiden sarjaa penkin takareunaan saakka. Penkin keskelle jäi paikka kaunopunahatuille ja mustapäivänhatuille. Penkin takaosa on varattu leimuille sekä niiden lomassa kasvavalle kellopeipille, ja etuala puolestaan harmaakurjenpolvi Ballerinalle.

Tässä sama kuva ilman pylpyröitä.

Punahatut, leimut ja kellopeippi. Aika suloinen sekamelska.

Seuraavaksi oli vuorossa reunuspenkin ja kivikkokasvipenkin yhdistäminen. Laajennusosasta ei tullut kovin suuri, mutta minusta muutos yhtenäisti ylätasannetta melkoisesti. Sen sijaan, että kalliokasvipenkki karkaa kadulle, sen reuna kaartaa nyt takaisin istutusalueelle ja rajaa koko alueen omaksi kokonaisuudekseen. Tässä ennen ja jälkeen kuvat.

Ennen

Jälkeen

Penkkien väliin ladoin pienen polun pihalta löytämistäni luonnonkivistä. Alakuvassa polku on juuri kasteltu tiivistämistä varten, eikä kiviä ole vielä harjattu puhtaaksi. Lopputulos tulee tiivistyksen ja harjaamisen jälkeen olemaan siistimpi. Alueen loput polut ja niiden toteutus ovat vielä suunnittelupöydällä.

Kaksi neljästä penkistä sain sunnuntaina valmiiksi, liljapenkin laajennus sekä rinnepenkin yhdistäminen ylätasanteeseen jäivät vielä tekemättä. Kuuden tunnin yhtämittaisen uurastamisen jälkeen tuli nälkä, enkä enää syötyäni jaksanutkaan palata lapion varteen. Mutta onpahan ensi viikonloppunakin jotain tekemistä 🙂

Mukavia elokuun viimeisiä päiviä kaikille!

Tahtoisin…

Kesä alkaa olla pikku hiljaa pakattu pois syksyn tieltä. Huomaan tekeväni erilaisia to-do-listoja ja miettiväni, millaisia muutoksia ensi kesänä puutarhaan tekisin.  Yksi tekemättömien töiden lista näyttää tältä:

Puutarhasuunnitelmia:

1) Rinnepenkin ylätasanteen laajennus:

Kesän 2018 rinnepenkkiprojekti onnistui yli odotusten, mutta yläreuna vaivaa vielä. Ylätasanne on sen verran kalteva, että ruohon leikkaaminen reunakaistaleelta on hankalaa. Lisäksi rinne näyttää loppuvan ikään kuin kesken – ainakin minun silmään.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Punaisella merkitty, kivien rajaama alue olisi uusi laajennusosa. Kasveja en ole vielä lyönyt lukkoon, mutta tällä hetkellä ajatuksena olisi istutaa siihen hopeahärkkiä ja kurjenpolvia. Portaita täytyy myös jatkaa yhdellä askelmalla.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

2) Liljapenkin taakse istutusalue kuunliljoille

Rakennan leikkimökin sivustalle, liljapenkin jatkeeksi ja sen toisella puolelle uuden penkin kuunliljoille. Siirrän villiviinipenkissä kasvavat kaksi kuunliljaa tänne, ja hankin pari muuta niiden seuraksi. Esimerkiksi Hosta Fortunei ’Patriot’ olisi hyvä vaihtoehto.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kuunliljojen tilalle villiviinipenkkiin voisi istuttaa vaikka kurjenpolvia.

3) Hiekka-alueen suunnittelu

Tämän alueen työstäminen on ollut listalla jo ensimmäisestä täällä asutusta kesästä lähtien. Alue toimii kuitenkin tällä hetkellä vielä lasten leikkitantereena, ja sen vuoksi asia on edelleen tekemättömien töiden listalla. Nyt kuitenkin tyttönen itse alkoi puhua, että voitaisiinko tehdä nyt se penkki, mistä on puhuttu. Voi olla, että tämä ei vielä ensi kesänä toteudu, mutta suunnitellahan aina voi.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Ajatuksena olisi tehdä kallion puoleinen reuna ensin ja toinen puoli myöhemmin. Alueiden väliin tulee polku – suunnilleen siihen kohtaan, mihin tyttö on sen piirtänyt.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Tähän penkkiin valittavat kasvit eivät saa olla kovin syväjuurisia, sillä peruskallio on lähellä. Kohopenkki olisi yksi vaihtoehto, mutta en halua tehdä siitä kovin korkeaa, jotta kallio ja hienot muurikivet eivät peittyisi. Kyseeseen voisivat tulla:

• matalat maksaruohot
• arovuokko (keinun jalan vieressä kasvaa pari tainta, siirrän ne tänne)
• heinät
• pienet kuunliljat (esim. Hosta Tarhafunkia ’Blue Mouse Ears’)
• poimulehti
• kääpiöjaloangervo

4) Pionipenkin kasvit ja köynössäleikkö kärhöille

Pionipenkissä kasvaa tällä hetkellä neljää erilaista pionia, kaksi kärhöä ja joukko keväällä kukkivia sipulikasveja. Penkki vaatii kuitenkin vielä täydennystä.

Kasvien valinta pionipenkkiin onkin talven sunnitelmissa. Pitkinä talvi-iltoina on mukava piirrellä erilaisia suunnitelmia, ja kun kevät sitten koittaa, pääsee suoraan istutuspuuhiin. Suunnittelulistalla on myös sopiva köynössäleikkö kärhöille.

6) Ylätasanteen polut

Ylätasanteen istutusalueen polut ovat tällä hetkellä nurmella. Haluaisin kuitenkin niiden tilalle jotain muuta – en vain ole vielä osannnut valita, mitä. Kyseeseen voisivat tulla erilaiset kivet, tai miksei jopa sorakin. Sorapolku kivireunuksin voisi olla ihan kivan näköinen sekin.

7) Kameran haltuunotto

Meillähän on ihan järjestelmäkamerakin, jota pitäisi opetella käyttämään. Saisi paljon parempia kuvia, kuin nykyiset näpsyt.

Ei siis taida aika käydä pitkäksi tänäkään talvena 🙂

Joko te suunnittelette tulevan kesän projekteja? Millaisia suunnitelmia teillä on?

Mukavaa torstaita!

Kesä kootusti

*Niisk* Terveisiä täältä nenäliinavuoren ja höyryävien teekuppien keskeltä. Syysflunssa pirulainen yllätti ja perui siinä samalla kaikki viikonlopuksi suunnittelemani puutarhatyöt. Koska ulos ei yksinkertaisesti ole ollut asiaa, päätin viettää puutarhaviikonlopun sisätiloissa. Aloitin virkistämällä muistia ja kertaamalla, kaikkea sitä kesän aikana tulikaan tehtyä.

 – – – – –

TOUKOKUUSSA

Yksi kesän suurimmista muutoksista oli rinnepenkki. Aiemmin pelkkää nurmea kasvavasta rinteestä muokkautui istutusalue, jossa kasvaa nylyään erilaisia matalia maanpeittoperennoja. Suotuisan kesän ansioista kasvit rehevöityivät mukavasti jo ensimmäisenä kesänä.

Rinnepenkki:

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Rinnepenkin kasvit

Tarinoita rinnepenkkiprojektista voi lukea täältä.

– – – – –

KESÄKUUSSA

Kesäkuussa siirsin liljat uuteen paikkaan pois keskipenkistä. Näin molempiin penkkeihin tuli kummasti uudenlaista ryhtiä. Liljapenkkiin on myöhemmin istutettu myös yksi kärhö ja orkideanarsisseja. Myös keskipenkkiin on istutettu uusia kasveja.

Liljapenkki ja keskipenkki:

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Liljapenkin kasvit ja keskipenkin kasvit

Liljojen uusi koti syntyi näin.

– – – – –

ELOKUUSSA

Naapurilta saamani kurjenmiekkojen juurakot muuttivat paikkaa pariinkin kertaan tänä kesänä. Lopulta ne päätyivät tontin rajalle raja-aidaksi.

Iirikset:

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kurjenmiekkapenkin kasvit

Kurjenmiekkojen muutopäivästä voi lukea täältä.

Rinnepenkin ylätasanne:

Elokuussa sain myös viimein hankittua sopivat kasvit rinnepenkin ylätasanteen penkkiin. Syyskuussa siirsin vielä kasvien paikkaa keskenään.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Rinteen ylätasanteen kasvit

Ylätasanteen kasvivalinnoista voi lukea täältä.

– – – – –

SYYSKUUSSA

Syyskuussa rakensin jo jonkin aikaa haaveissa olleen pionipenkin.  Pihan paraatipaikalla ollut rumilus muuttui aika tavalla ja pionit saivat arvoisensa kasvupaikan. Penkissä kasvaa tällä hetkellä neljää erilaista  pionia, kahta kärhöä ja erilaisia keväällä kukkivia sipulikasveja.

Pionipenkki:

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Pionipenkin kasvit

Pionpenkin syntytarina löytyy täältä.

 

Tästä pisteestä sitten jatketaan ensi kesänä. Tekemättömien töiden lista onkin pitkä…

Miten teidän viikonloppunne on sujunut? Toivottavasti olette saaneet olla terveinä.