Kappas, kärhöjä!

Istutin viime syyskuussa ihka ensimmäiset kärhöni. Löysin alennusmyynnistä edullisia taimia ja ajattelin kokeilla, kuinka kärhöt viihtyisivät pihallamme. Hieman pelkäsin, selviäisivätkö kärhöt talven yli, sillä istutus tapahtui aika myöhäiseen ajankohtaan. Yritin tehdä talvehtimisen kärhöille niin helpoksi kuin mahdollista ja tein niille kunnollisen penkin. Pidin huolta, että ne tulivat istutetuksi riittävän syvälle ja sitten toivoin parasta. Talvisuojaturvettakin hankin, mutta en ennättänyt levittää sitä maahan, kun lumet tulivat niin aikaisin.

Kuva on viime syksyltä. Istutin kärhöt penkin takaosaan, terassin reunaan. Penkin etualalle on istutettu pioneja.

Kevään tullen aloin innolla odottaa kärhöjen heräämistä ja kävin päivittäin tarkistamassa, tapahtuisiko penkissä mitään. Ei mennyt kovin kauaa kun yksi kärhöistä – Miss Bateman – alkoi näyttää elon merkkejä ja se lähtikin reippaasti kasvuun. Kahdesta muusta ei suureksi harmikseni näkynyt pihaustakaan. Vaikka tiesin, että kärhöjen kanssa saa olla kärsivällinen, aloin jo hieman huolestua. Lopulta, kesäkuun kuudentena, myös toinen kärhö – Madame le Coultre – aloitti työntämään versoja maan uumenista.

Pikkiriikkisiä Madame le Coultren alkuja 6.6.

Viisi päivää myöhemmin pikkiriikkiset alut eivät olleetkaan enää kovin pikkiriikkisiä. Myöhäisherännäinen oli selvästiki päättänyt ottaa menetetyn ajan kiinni ja aloittanut hurjan kiipeämisen kohti korkeuksia.

Madame le Coultre 11.6

Miss Bateman kasvoi sekin edelleen hyvää vauhtia, ja 11.6 siinä oli jo näin suuret nuput.

Miss Bateman 11.6. Nuppuja on jo.

Toissa illan lempeässä ilta-auringossa sain suureksi ilokseni todistaa tämän puutarhan ensimmäisen kärhönkukan avautumista. Saanko esitellä, Miss Bateman:

Miss Bateman 12.6.

Eilen töistä tullessani kukka oli täysin auki.

Puutarhuri on tyytyväinen 🙂 Vaikka kolmas istuttamani kärhö ei vielä(kään) näytä elonmerkkejä, olen luottavainen. Ehkä sekin sieltä vielä nousee.

Mukavaa viikonloppua kaikille!