Liljapenkissä kukitaan. Marhanlilja ’Orange Marmalade’ sekä mysteerililja jo lopettelevat kukintaansa, mutta värililjat vasta aloittelevat. Ne kukkivat tänä vuonna reilua viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Heinäkuun alun kylmyys ja sateisuus on varmasti ainakin osaltaan vaikuttanut liljojen myöhäiseen kukintaan.
Syvän tummanpunaisen ’Mapiran’ seurana kukkii sähäkän keltainen ’Dazzle’ Niiden rinnalla kasvoi aiemmin myös kirkkaan punaista värililjaa, mutta tänä vuonna kaikki punaiset liljat ovat kadonneet. Ei yhden yhtä ole näkyvissä. Harmillista, sillä pidin niistä kovasti.
En yleensä tykkää sotkea kovin erivärisiä kukkia samaan penkkiin, mutta liljoista on tullut poikkeus. Ihan ensimmäisenä ei muualle tulisi istutettua keltaista ja vaaleanpunaista rinnakkain, mutta liljapenkissä näin on päässyt käymään.
Värililjojen lisäksi penkissä kasvaa myös tiikerilija ’Night Flyer’. Se on Mapiran tavoin aivan tumman punainen ja ihan mahdoton valokuvattava. En millään saa tallennettua sen tummaa sävyä; kuvissa lilja on aina punaisempi kuin luonnossa.
Liljat kasvoivat aiemmin keskipenkissä, josta siirsin ne viime kesänä niiden nykyiselle paikalleen. Liljoja siirtäessäni minulla ei ollut mitään käsitystä, minkä värisiä liljoja mihinkin kohtaan istutin, joten nyt ne kasvavat penkissä suloisena sekamelskana.
Rosella’s Dream on liljoista ainoa, joka kasvaa selkeänä ryhmänä. Sain sen sipuleita viime syksynä lahjaksi ja istutin ne tuolloin rykelmäksi liljapenkin päähän.
Kyllähän keltainen ja vaaleanpunainen hieman erikoinen väriyhdistelmä on, mutta en nyt taida liljoja lähteä muuallekaan siirtämään. Mahtuvathan nuo tuossa kasvamaan.
Valkoista salviaa 