Pääsiäisen kukkatervehdys

Sen verran maltoin pihahommista piipahtaa sisälle, että tulin toivottamaan teille kaikille oikein hyvää ja aurinkoista pääsiäistä!

Aurinko ja lämpö on hellinyt tänä viikonloppuna sekä puutarhaa että puutarhuria. Olen haravoinut, leikannut talventörröttäjät, levittänyt katemultaa ja kuorikatetta perennapenkkeihin sekä auttanut luontoäitiä lumensulatusurakassa hajottamalla suurimpia lumikinoksia pienempiin osiin. Lunta ei ole enää paljon meidänkään pihalla jäljellä.

Puutarhassa tapahtuu. Pikkusipulit ovat jo täydessä kukassa.

Krookukset pistävät parastaan
Kevätkurjenmiekka Katharine Hodgkin
Pienenpieniä posliinihyasintteja
Kirjokevättähdet säihkyvät kilpaa auringon kanssa.

Leppäkerttuja on tänä vuonna todella paljon. Olen siitä iloinen, sillä viime kesänä niitä ei juurikaan näkynyt. Saisivatkohan nämä pidettyä pohjolanneidossa viihtyvät kirvat kurissa?

Kaivoin pionipenkin päältä suurimmat lumet pois. Lapion kanssa sai olla aika varovainen, sillä hangen alta paljastui 10, jopa 15 senttisiä tulppaaninalkuja.


Heti näyttää siistimmältä, kun levittelee hieman kuorikatetta.
Rhodo on talvehtinut hyvin, mutta näyttää vähän yksinäiseltä. Sille pitäisi löytää kaveri.
Tässä on minun uskollinen kaverini, puutarhuriapulainen Enska ❤
12-vuotias seniori nauttii keväästä yhtä paljon kuin kaikki muutkin.

Miten teidän pääsiäisviikonloppunne on vierähtänyt?

Upeaa ja aurinkoista pääsiäisen jatkoa teille kaikille!

Taistoon kirvoja vastaan

Meidän kaunis lumipalloheisi kärsii kirvoista. Olenkin tässä tehnyt tutkivaa työtä, miten kirvoista pääsee eroon ja tutkimustyön tuloksena päätin aloittaa taistelun vesisuihkulla ja mäntysuopaliuksella.

Suihkuttelin ensin puutarhaletkulla koko pensaan läpikotaisin, eli yksinkertaisesti pesin kirvat pois. Pensaasta lähti samalla lähes kaikki kukatkin, mutta ei niistä kukista muutenkaan ollut paljon jäljellä kirvojen temmellyksen jälkeen. Kun pensas oli pesty, annoin sen kuivahtaa hetken ja sumutin sen sen jälkeen 2% mäntysuopaliuoksella.

IMG_3770-T

Kaapista löytyi ihan tavallinen 6 dl sumutinpullo, johon mittasin 12 ml mäntysuopaa. Tytön keväiseltä antibioottikuurilta säästämäni ruisku oli kätevä väline mäntysuovan mittaukseen (arvasin, että minulla oli joku syy ottaa ruisku talteen 🙂 ). Sumutin liuoksella koko pensaan lehti kerrallaan – myös lehden alapinnat, koska niissä ne pirulaiset pääosin majailivat.

IMG_3772-T

Lopuksi heittelin vielä kanankakkaa pensaan juurelle ja kastelin pensaan huolella. Täytyy jatkossakin pitää huolta pensaan perustarpeista, jotta kasvi jaksaa taistella tuholaisia vastaan myös itse.

Tämä kaikki siis eilen lauantaina. Tänään aamulla kävin katsomassa, miten heisi jaksaa ja tiedättekö mitä, ei ollut enää paljon kirvoja. Ajattelin uusia mäntysuopakäsittelyn vielä muutamana päivänä, jotta loputkin ötökät lähtevät matkoihinsa.

Seuraavaksi täytyy sitten perustaa leppäkerttuviljelmä 🙂 Eli ei muuta kuin ötökkähotellin rakennukseen!

Kirvakriisi

Ihmettelin tässä, miksi lumipalloheisi kukkii niin pienin kukinnoin tänä vuonna. Laitoin asian aluksi kuivuuden ja kuumuuden piikkiin, mutta nyt huomasin, että lumipalloheiteen on ilmestynyt pieniä, mustia kirvoja. Tuhansittain, sanoisin. Liekö lämmin ja kuiva alkukesä saanut ne villiintymään, sillä kahtena edellisenä kesänä kun olemme tässä asuneet, niitä ei ole näkynyt. Tänä kesänä on toistaiseksi ollut myös tosi vähän leppäkerttuja, joten kirvojen luonnollinen kurissapitäjä puuttuu. Muurahaiset puolestaan ovat päässeet valloilleen ja vilistävät lypsämässä kirvoja minkä ehtivät.

IMG_3635-T

Tein netissä vähän tutkimustyötä miten pääsisin kirvoista eroon. Jossain nettisivulla törmäsin ajatukseen, että kirvat ovat oire kasvin janoisuudesta ja maaperän köyhyydestä ja että kastelemalla ja huolehtimalla ravinteista taataan kasville hyvät olosuhteet taistella kirvoja vastaan ihan itse. Kuulostaa ihan järkevältä, ja erittäin hyvältä pitkän tähtäimen suunnitelmalta, mutta pelkäänpä, että kirvojen nopeaan hävittämiseen keino on liian hidas.

IMG_3644-2-T

Jossain neuvottiin antamaan ensiapuna vettä kylmän painesuihkun muodossa. Kirvat pestäisiin siis ensin pois ja sitten kasvin voisi sumuttaa esimerkiksi mäntysuopaliuoksella. Mäntysuovasta mainittiin myös, että sen tehottomuus perustuu usein siihen, että sitä ei sumuteta riittävän usein ja pitkään. Liuos nimittäin poistaa kyllä olemassaolevat kirvat, mutta ei munia. Käsittely täytyy siten tehdä riiittävän usein, jotta myös munista kuoriutuneet uudet kirvat saadaan pois.

IMG_3634-T

Tutkiessani kirva-asiaa aloin kaivata meille myös ötökkähotellia. Jos vaikka saisi leppäkerttuja sinne asumaan ja pitämään huolta kirvakannasta ihan luomusti 🙂 Sekään ratkaisu ei tietenkää ole sieltä nopeimmasta päästä,  mutta pitkäntähtäimen suunitelmana ihan hyvä. Netistä löytyi vaikka kuinka paljon ohjeita ötökkähotellin tekoon ja laitoinkin asian to-do-listalle. Koiran kanssa metsässä lenkkeillessäni on hyvä kerätä sopivia materiaaleja ötökkähotellia varten.

IMG_3628-T

Martoilta löysin joukon luomuniksejä kirvojen hävittämiseen, joista ajattelin ensimmäisen kokeilla 2% mäntysuopaliuosta. Se tuntuu jotenkin vaivattomimmalta ja kevyimmältä vaihtoehdolta. Hieman omaatuntoa kolkuttaa tieto, että mäntysuopaliuos vahingoittaa myös leppäkertun toukkia, joita tietysti nyt kipeästi kaivattaisiin popsimaan kirvoja suihinsa. Mutta kai ne kaupankin torjunta-aineet vahingoittavat leppäkertun toukkia ihan samalla tavalla?

IMG_3632-T

Onko teillä kokemusta Marttojen torjuntavinkeistä? Miten teillä torjutaan kirvoja?