Rikkaruohoelämää-blogin Between haastoi minut jo perinteeksi muodostuneeseen Kuusi kuvaa kesästä -haasteeseen. Haaste on alunperin lähtenyt liikkeelle Tuplasti terapiaa–blogista, ja tällä kertaa haasteen teemana on paras. Lämmin kiitos haasteesta, Between ja kiitokset myös Pirjolle mukavan haasteen aloittamisesta 🙂
Haasteen säännöt ovat seuraavat:
Julkaise kuusi kuvaa kesästä ja kerro mikä niistä on se parhain. Siis yksinkertaisuudessaan paras muisto, hetki, loppuun saatu projekti, valokuva yms. Mikä vain sinusta on se paras muisto.
Haasta yksi tai useampi blogi
Ilmoita Tuplasti terapiaa-blogiin osallistumisesi ja että saako siellä julkaista valitsemasi parhaan muistosi kuvan tulevassa koontipostauksessa.
Kuuden kuvan valitseminen oli yllättävän hankalaa, sillä kesään mahtui niin paljon hienoja hetkiä ja muistoja. Näihin kuviin ja muistoihin päädyin kuitenkin tällä kertaa:
Tulppaanit ovat aina kuuluneet lempikukkiini. Niiden kukinta saa hymyn huulille ja puutarhan loistamaan toinen toistaan upeammissa väreissä. Tässä ’Carnaval de Rio’ kylpee auringonpaisteessa ja kuivattelee sateen jälkiä terälehdiltään. Tässä on avautumassa puutarhamme historian ensimmäinen kärhön kukka. Istutin viime syksynä kaksi jalokärhöä pionipenkkiin ja ilokseni toinen niistä innostui kukkimaan heti alkukesästä. Jalokärhö ’Miss Bateman’ on ihastuttava ilmestys.Rhododendron ’Cunningham’s White’ on kaunis sekä kukkiessaan että kukinta-ajan ulkopuolella. Tässä kuvassa hän on somistanut itsensä vaaleanpunaisilla pupunkorvilla. Jos ’Miss Bateman’ oli ensimmäinen kärhömme, tässä on ikuistettuna ihka ensimmäinen pionimme, kiinanpioni ’Duchesse de Nemours’. Pionit ovat uusia tulokkaita puutarhassamme ja viime kesä oli vasta niiden ensimmäinen. Siitä syystä niiden kukinta onkin jäänyt erityisesti mieleeni.Jättilaukan väritys on yksinkertaisesti vastustamaton.Kurjenpolviin ihastun vuosi vuodelta enemmän. Ne ovat monipuolisia, helppoja, kiitollisia ja kauniita kasvatettavia, eivätkä ne suuremmin pidä meteliä itsestään. Tämä suonikas kaunotar on harmaakurjenpolvi ’Ballerina’.
Ja sitten piti valita näistä kuudesta se paras… Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin valitsemaan parhaaksi jättilaukan valloittavan värin. Se on yksinkertaisesti vastustamaton ♡ .
Omaa kuuden kesäkuvan sarjaa haastan valitsemaan seuraavat blogit:
Lauantaina oli mitä kaunein syyspäivä – juuri täydellinen vietettäväksi puutarhan syyspuuhien parissa. Vein puutarhakoristeet varastoon, istutin terassihortensiat maahan talvehtimaan, keräsin ja kylvin perennan siemeniä, kannoin kesäkukat puutarhakompostiin ja samoin tein pakkasen palelluttamille kosmoskukille. Sain myös istutettua kaikki syyssipulit.
Sipuleita oli tänä vuonna puolet vähemmän kuin viime syksynä. Urakkaa helpotti myös se, että istutin suurimman osan sipuleista uudehkoihin penkkeihin, missä maa oli kuohkeaa ja sipulit helppo upottaa maahan.
Kolmisenkymmentä krookusta löysi paikkansa rinnepenkin jatkeelta. Paikalla kasvoi aiemmin tuuhea tuivio, jonka kaivoin kesällä ylös. Jotta paikka ei olisi keväällä aivan paljas, istutin siihen ’Prins Claus’ ja ’Pickwick’ -krookuksia tuomaan hieman väriä.
’Prins Clausia’ istutin myös pionipenkkiin. Siinä kasvaa jo samansävyisiä kevätkukkijoita, ja arvelen ’Prins Clausin’ sopivan hyvin niiden joukkoon.
Liljapenkkiin, viime syksynä istutettujen ’Thalia’ -orkideanarsissien seuraksi, istutin muutaman ’Sir Winston Churchill’ -narsissin. En ole aiemmin ollut kovin suuri narsissien ystävä, mutta ihastuin ’Thalian’ herkkyyteen viime keväänä täysin. Minusta nämä Winstonitkin ovat hurjan söpöjä.
Iirispenkkiin halusin suhteellisen korkeaa tulppaania, jotta ne näkyisivät hyvin iiristen runsaiden ja korkeiden lehtien lomasta. Toinen valintakriteeri oli väri, sillä halusin penkkiin jotain sellaista, joka sopisi hyvin yhteen viime syksynä istuttamieni ’Carnaval de Rio’ -tulppaanien kanssa. Päädyin lopulta Triumph-tulppaani ’Flaming Flagiin’. Jos vain ’Carnaval de Rio’ nousee ensi kesänäkin, ovat nämä kaksi hauskan näköinen parivaljakko.
Oikeanpuoleisessa kuvassa Carnaval de Rio iirispenkissä viime kesäkuussa
Päivänlilja/vastaväripenkkiin istutin keltaisia ja oransseja krookuksia sekä saman sävyisiä tulppaaneja. Jos jostain sattuu vielä sopivasti vastaan tulemaan, voisi penkkiin ostaa pussin tai pari sini-violetteja krookuksia. Olisi hieman vastaväriteemaa sitten keväälläkin.
’Olivieri Orange Monarch’ ja ’Yellow Mammoth’-krookukset päätyivät päivänlilja/vastaväripenkkiin.Samoin nämä ’Princess Irene’ ja ’Beauty of Apeldoorn’ -tulppaanit.
Rinnepenkin ylätasanteelle, pikkutöyhtöangervojen, kurjenpolvien ja punatähkien väliin istutin pallerolaukkoja.
Tämä penkki kokee ensi kesänä muodonmuutoksen. Siitä enemmän myöhemmin, kunhan suunnitelmat jalostuvat valmiimmiksi.
Pallerolaukka – Allium Sphaerocephalon
Päivän päätteeksi ripustin joulu kausivalot pihalla kasvavaan suureen pallotuijaan. En toki laittanut valoja vielä päälle, mutta ripustin ne kuitenkin jo valmiiksi, ettei tarvitse sitten talven yllättäessä kohmeisin sormin sitä tehdä. Hanhet nimittäin lähtivät viikonloppuna kohti etelää ja lensivät talomme yli sankoin joukoin. Saattaa talvi tehdä jo tulojaan.
Tässä seuraa lupaamani kakkososa kesäkuun kukkakatsauksesta. Kesäkuun ensimmäisessä osassa käsittelin aurinkoisten penkkien kukkijoita ja sen voi käydä lukemassa täältä *klik*. Toukokuun katsaus löytyy puolestaan täältä *klik*
Puolivarjon penkit
ovat rehevöityneet runsaasti toukokuusta. Kukkijoita riittää molemmissa penkeissä, mutta näissä penkeissä tärkeässä osassa ovat myös erilaiset lehdet.
Ylempi ja alempi puolivarjon penkki
Yläpenkissä suurilehtinen ja -kukkainen sormivaleangervo on hyvin näyttävä. Penkin toisessa päässä puolestaan leiskuvat keijunkukat.
Laukat kukkivat kauniisti – joskaan eivät kovin runsaasti tänä vuonna. Valkoisia laukkoja nousi vain yksi.
ja penkin toisessa päässä kurkottelee kaunis perhoangervo.
Perhoangervo (Gillenia trifoliata)
Penkin keskellä kasvaa erilaisia angervoja, konnantatarta, isotähtiputkea, peurankelloa ja varjoliljaa, joka kukkii tänä vuonna ensimmäistä kertaa.
Konnantatar (Bistorta officinalis ´Superba´)
Varjolilja (Lilium Margaton ’Claude Shride’)
Peurankello (Campanula glomerata)
Varjoliljan tummanpunainen kukka on kaunis pari vieressä kasvavan keijunkukan kanssa.
Varjoliljan vieressä kasvaa taimitarhalta tekemäni löytö. Yritin keväällä kasvattaa punaluppiota siemenestä, mutta yritys epäonnistui, eivätkä siemenet itäneet lainkaan. Nyt löysin puutarhalta punaluppion taimen ja nappasin sen mukaani. Alkuperäinen tarkoitukseni oli istuttaa luppio perhoangervon viereen, mutta se sopii ehkä kuitenkin paremmin varjoliljan kaveriksi.
Tuo vihreä pallo tuossa keijunkukkien ja varjoliljan välissä on punaluppio.
Istutin tähän penkkiin myös keväällä siemenestä kasvattamani akileijan taimet (KcKana Giantsin istutin yläpenkkiin). Ne näyttäisivät pärjäävän ihan hyvin ja ovat lähteneet mukavasti kasvuun. Ne tuskin kuitenkaan kukkivat vielä tänä kesänä, mutta tulevina kesinä tässä penkissä todennäköisesti kukkii paljon perinteisiä perennoja.
Kallion koloon ilmestyneen kurjenkellon ajattelin uskaltaa siirtää perhoangervon viereen. Ovat siinä yhdessä sitten, kaksi pitkäkoipista. Onneksi jätin keväällä kallion päällä huomaamani lehtitupsun paikoilleen, enkä kitkenyt sitä horsmana pois. Komea kurjenkello on lehtitupsusta kasvanut.
Varjopenkki
kaipaisi ehkä jonkinlaisen katseenvangitsijan kesäkuusta eteenpäin. Alppiruusut lopettaavat kukintansa kesäkuun alkupäivinä ja ennen kuin kuunliljat ovat kasvaneet täyteen mittaansa, penkki on ehkä vähän vaisu. Alppiruusut ovat kyllä hyvin kauniita vihreinäkin ja penkin takana kasvavat saniaisetkin tuovat oman lisänsä. Minusta on myös hauskaa, että katseenvangitsijan paikka muuttuu kesän mittaan. Kaikkien penkkien ei välttämättä tarvitse kukkia koko aikaa. Mutta ehkä jotain matalakasvuista pallohortensijaa voisi tähän miettiä.
Varjopenkkin kesäkuun lopussa. Alppiruusut ovat jo kukkineet, eivätkä kuunliljat ole vielä täydessä mitassaan. Penkin takana kasvavia saniaisia joudun aika-ajoin poistamaan, etteivät ne valtaisi penkkiä täysin.
Iirispenkki
toimii kivasti. Tulppaani ’Carnival de Rio’ aloitti kukkimaan samalla hetkellä, kun narsissit lopettivat, ja tulppaanien lopetettua aloittivat puolestaan kurjenmiekat. Kylvin penkkiin myös unikon siemeniä saadakseni penkkiin kukkijoita kurjenmiekkojen jälkeenkin. Penkki on sen verran varjoisassa paikassa, että unikot eivät vielä kuki, mutta itäneet ne ovat kuitenkin.
Sellaiselta näyttää puutarhamme varjoisampi puoli. Kovasti tuskailin toukokuussa puolivarjon penkkien köyhyyttä, mutta nyt näyttää jo aivan toisenlaiselta. Puolivarjon penkit kasvavat kauniina ja rehevinä ja toukokuun vaatimattomuus on enää muisto vain. Jälleen tuli itselle hyvä muistutus siitä, että maltti kannattaa puutarhahommissa.
Puutarhan valtavärit ovat tällä hetkellä eittämättä valkoinen ja purppura. Väripaletti ei ole ollut mitenkään tietoisesti harkittu, mutta näköjään olen tullut hankkineeksi puutarhaan kasveja, jotka juuri tällä hetkellä ovat joko valkoisia tai purppuran värisiä.
Valkoinen särkynytsydän – vaikka olemukseltaan niin pieni ja hento onkin – näkyy kauas vihreiden lehtien lomasta. Ehkä se on kukan muoto, joka saa sen erottumaan niin hyvin kaiken vihreyden keskeltä, tai ehkä se on vain tämä väri – en tiedä – mutta kukka on pienuudestaan huolimatta hyvin huomiota herättävä.
Laukat kukkivat purppuran eri väreissä. Istutin puolivarjon penkkiin jättilaukkaa, tähtilaukkaa ja yhden sekalaisen laukkapussin. Sipulit näyttävät selvinneen talvesta erinomaisesti ja nyt nämä ihanat pallot kurottavat päätään kohti korkeuksia. Tähtilaukan lila-vihreää kukintoa ihaillessa voi vain hämmästellä luontoäidin erehtymätöntä värisilmää.
Valkoinen isotähtihyasintti kukkii laukkojen lomassa. Isotähtihyasintti kasvaa suureksi, jopa metrin korkuiseksi ja näyttää kauniilta kukkiessaan laukkojen rinnalla muiden perennojen yläpuolella. Isotähtihyasintti näyttää leviävän varsin runsaasti. Istutin syksyllä 2016 viitisen sipulia, ja tänä kesänä kukintoja on lähes kaksikymmentä. Varret ovat melko honteloita ja kaatuvat tuulessa herkästi. Kukkia kannattaakin siis tukea, jos haluaa niiden seisovan ryhdikkäinä.
Harmaakurjenpolvi Ballerina on hyvin kaunis tummine suonineen. Ballerina on yksi ensimmäisistä kasveista, joita puutarhaan hankin. Se on joutunut vaihtamaan paikkaa moneen kertaan, sillä sille suunnittelemani paikat eivät ole aiemmin kasville sopineet. Nyt Ballerina kukkii keskipenkin reunuskasvina toista kesää ja näyttää viimein löytäneen kotinsa.
Purppuran ja valkoisen välissä pilkahtaa hieman lilaakin. Sinitähtihyasintit ja iirikset ovat alkaneet kukkia. Iirispenkissä on valtavasti nuppuja ja näyttääkin siltä, että ne kukkivat tänä vuonna runsaasti siitäkin huolimatta, että siirsin iirikset kahteen kertaan viime kesänä. Eivät näköjään näytä olevan moisesta moksiskaan.
Terassin ympärillä, kallion kainalossa, kukkii valkoinen patjarikko. Ahomansikkaa löytyy joka paikasta ympäri pihaa ja pienenpieni napolinlaukkakin (ylhäällä keskellä) näyttää selvinneen talvesta.
Rinnepenkki kukkii sekin puna-valkoisissa väreissä. Hopeahärkki on levinnyt valtavasti ja sammalleimukin näyttää leppymisen merkkejä viime kesäisten siirtojen jäljiltä. Se ei ole vielä aivan entisensä, mutta ehkä jo ensi vuonna.
Ja jotta purppuraa ja valkoista olisi varmasti riittämiin, piti sitä käydä keräämässä ojanpientareelta lisää 🙂
Millaisia värejä teidän puutarhastanne löytyy juuri nyt?
…netissä piipahdin Mustilan puutarhan sivuilla. Nuo rusokoiranhampaat sopivat täydellisesti rhodon rinnalle varjoisaan penkkiin ja laukkoja piti saada lisää…
…ja niitä tulppaanejakin siinä samalla.
Viherpeukaloiltakin tarttui mukaan laatikollinen kaikkea pientä…
Hivenen lähti käsistä ja hankin enemmän kuin piti, mutta ei se haittaa! Keväällä kukitaan!
Miten teillä syyssipuleiden kanssa? Pysyykö kohtuus vai uhkaako karata käsistä?
Valkoista salviaa 