Penkki keltaisille liljoille – ja vähän muillekin kasveille

Kirjoittelin aiemmin, kuinka päätös siirtää keltaiset värililjat muualle poiki pihallemme uuden kukkapenkin. Penkin pohjan teimme miehen kanssa reilu viikko sitten, mutta osa istutettavista kasveista jäi tuolloin vielä mietintään. Keltaiset värililjat ja keltapäivänlilja siirtyisivät penkkiin ilman muuta – olihan penkki niitä varten tehty – mutta muut kasvit olivat vielä mysteeri.

Penkin perusta reilu viikko sitten.

Vaikka kokonaisuus olikin vielä auki, päätin viime viikonloppuna aloittaa penkin rakentamisen päivänliljan siirtämisellä. Liljoja oli vain yksi, mutta jaoin sen kahteen osaan ja näin sain penkin molempiin päihin yhdet keltapäivänliljat. Anni ehdotti päivänliljojen määrän lisäämistä, sillä niistä saisi kauniin reunuksen penkin pihatien puoleiseen laitaan. Pidin ajatuksesta kovasti ja koska omat päivänliljat eivät riittäneet koko matkalle, lähdin käymään puutarhamyymälässä.

Puutarhamyymälässä oli runsaasti perhosia. Kovasti pyytelin niitä vierailemaan meidänkin pihallamme. Katsotaan, ottavatko kutsun vastaan.

Olin hiljaa mielessäni mietiskellyt, että tekisin penkin vastaväreillä – keltaisella ja violetilla – ja penkin reunaan haluaisin nimenomaan keltaista päivänliljaa. Harmikseni keltaisia päivänliljoja ei kuitenkaan ollut saatavilla. Taimistolla oli todella kaunista oranssia rusopäivänliljaa ja olin jo pakkaamassa niitä mukaani, kun järjen ääni herätteli minut ja kehotti pitäytymään vastavärisuunnitelmassa. Niinpä unohdin oranssit päivänliljat ja ryhdyin sen sijaan etsimään toistensa kanssa yhteen sopivia keltaisia ja violetteja kasveja. Kriteerinä oli myös, että niiden pitäisi kukkia loppukesästä ja mielellään myös syksyllä. Ja löytyihän niitä:

Saalis

Saalis

Yrtti-iiso on lähes metrin korkuiseksi kasvava yrtti, joka sekä tuoksuu että maistuu anikselta. Se tuottaa runsaasti mettä ja houkuttelee sekä mehiläisiä että perhosia. Yrtti-iiso kukkii heinä-elokuussa. Se on arahko kasvi, mutta sen pitäisi talvehtia näillä vyöhykkeillä. Toivotaan parasta, mutta ei jätetä kaikkea toivon varaan. Kerään sen siemeniä varmuuden vuoksi myös talteen.

Kanadanpiisku (Solidago canadensis) kukkii heinäkuusta pakkasiin saakka ja on sekin hyvä perhoskasvi. Tämä ’Goldkind’ lajike kasvaa noin 50-60 cm korkeaksi. Piiskut siementävät runsaasti ja leviävät helposti, joten niitä täytyy pitää hieman silmällä. Harmikseni huomasin jälkeenpäin kasvista enemmän lukiessani, että kanadanpiisku on nykyään luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi. Nyt omatunto kolkuttaa hieman ja mietin, tuliko tehtyä suurikin ympäristörikos, kun kasvin hankin. Mutta ehkä nämä puutarhalajikkeet eivät ole niin haitallisia suomalaiselle ekosysteemille kuin alkuperäinen?

Minna ehdotti, että penkkiin voisi istuttaa myös kärhöjä, ja siitäkin ajatuksesta pidin kovasti. Taimistolla oli kaikki kärhöt puoleen hintaan, ja vaikka kuinka olisi tehnyt mieli ostaa vaikka mitä, tyydyin yhteen. Mukaan meille lähti kaunis, pienikukkainen tiukukärhö ’Arabella’.

Clematis diversifolia Arabella

Kotiin päästyäni ryhdyin sommittelemaan kasveja penkkiin. Yrtti-iisot tulisivat takariviin keskelle ja kanadanpiiskut niiden molemmille puolille penkin päihihin. ’Arabellan’ istuttaisin paraatipaikalle eturiviin, keskelle penkkiä. En ole vielä luovuttanut keltapäivänliljojen suhteen, ja niitä on tarkoitus istuttaa ’Arabellan’ ja olemassa olevien päivänliljojen välissä oleviin tyhjiin kohtiin – sitten kun niitä jostain löydän.

Tässä on menossa ’Arabellan’ istutus ja mallaillaan kuopan syvyyttä. En millään raaskinut leikata kärhön kukkivia versoja pois, vaikka niin suositellaan tehtäväksi istutuksen yhteydessä. Ajattelin, että kasvilla on kuitenkin vielä runsaasti aikaa juurtua ennen talven tuloa. Vai pitäisikö kuitenkin leikata?

Kaivoin maahan myös viemäriputken pätkän helpottamaan kärhön kastelua.

Kun uudet hankinnat oli istutettu, siirsin lopuksi vielä keltaiset värililjat yrtti-iisojen taakse ja niiden lomaan. Pari liljaa oli vielä kukassa, eikä ehkä ollut ihan paras idea siirtää niitä juuri nyt, mutta tein saman tempun myös viime kesänä, eivätkä liljat tuolloin väittäneet yhtään vastaan. Toivotaan, että ne ovat yhtä sopuisia tälläkin kertaa.

Kauniisti sopivat yhteen liljat ja yrtti-iisot.

Penkin etureunasta jäivät siis vielä uupumaan ne päivänliljat, joita alun perin lähdin puutarhamyymälästä hankkimaan. Täytyy yrittää vielä etsiä niitä muualta, nyt olisi hyvä aikaa istuttaa.

Kivasti uppoavat liljojen varret muun kasvillisuuden sekaan, eivätkä ne enää yhtään häiritse silmääni. Ja väriyhdistelmästä tuli mielestäni kaunis! Olen tyytyväinen, etten tehnyt kompromissia ja hankkinut oransseja päivänliljoja. Kyllä ne keltaisetkin vielä löytyvät.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille ja tuhannet kiitokset vinkeistä!

Auringonkukkien istutusta

Enpä muista säiden suhteen tuollaista toukokuuta koskaan olleen, kuin juuri päättynyt oli! En myöskään muista yhtä kiireistä toukokuuta olleen, kuin juuri päättynyt oli. Töissä oli monta isoa projektia päällekkäin, tytön harrastuksissa oli monta isoa projektia päällekkäin ja kotona oli kaikenlaista projektia päällekkäin.

Kiire oli siellä ja kiire oli täällä, koko ajan sai olla joko menossa jonnekin tai tulossa jostain. Kiire alkoi jo tuntua kintereissä, mikä näkyi myös blogipäivityksissä – tarkemmin sanottuna niiden puutteena. Mutta nyt alkaa helpottaa. Toukokuu on vaihtunut kesäkuuksi, harrastukset ovat kesälomalla ja töissäkin alkaa jo tilanne vähän normalisoitua.

IMG_3030-T

Onneksi on ollut – ja on – piha ja puutarha, jossa rentoutua. Se on kyllä parasta terapiaa! Toukokuun loppupäivinä olemme tyttösen kanssa terapioineet muun muassa istuttamalla esikasvatetut auringonkukan taimet ulos kasvupaikalleen leikkimökin seinustalle.

IMG_3460-T

Kyllähän taimet vielä varsin honteloilta näyttävät, mutta luulen niiden pärjäävän paremmin ulkona, kuin minikasvihuoneessa sisällä.

Nuo kuituruukut ovat tosi käteviä esikasvatukseen. Ne voi istuttaa myöhemmin suoraan maahan, johon ne lopulta maatuvat. Näppärää!

IMG_3461.-TJPG

Toivotaan pikkutaimille onnea uudessa kasvupaikassaan. Aurinkoa ainakin näyttäisi riittävän! Täytyy nyt edelleen pitää huolta myös niiden kastelusta.

IMG_3463-T

Esikasvatusta

Kun kerran pihalle ei vielä pääse istutustöihin, toimme puutarhatyöt tänään sisälle ja istutimme tyttösen kanssa auringonkukan siemeniä esikasvamaan kesää varten. Lämpimien tullen taimet on tarkoitus istuttaa leikkimökin seinustalle, missä ne toivottavasti jaksavat kasvaa suureksi saakka.

IMG_2453IMG_2456

Pari kärsinyttä viherkasvia saivat nekin uudet mullat. Tuo pienilehtinen muorinkukka on itselleni uusi tuttavuus ja ihan hämmästyin, miten olemattomat juuret kasvilla on. Mutta kai se niillä pärjää…

IMG_2464

Menossa mukana myös meidän haukku, joka rodulleen uskollisena on aina mukana siellä, missä tapahtuu.

IMG_2454