Syksy

Syksy tuli tänä vuonna aivan liian pian ja yllätti sekä puutarhurin että monet kasveista. Puutarha punertaa jo syksyn sävyissä ja hanhetkin ovat alkaneet parveilla. Viime vuonna hanhet lähtivät 14.10, joten aikaisessa ovat nekin, jos jo nyt muuttopuuhia suunnittelevat. Ehkä ne tietävät jotain sellaista, mitä me emme. Aavistelevat kenties talven tuloa.

Pelargoniat nostin jo sisälle. Kellaria meillä ei ole, joten yritän jälleen talvettaa pelargoniat sisätiloissa. Asettelin pelargoniat terassin ulko-oven eteen lähelle ikkunaa, sillä se paikka on meillä kaikista viilein. Kukkavarsia en vielä leikannut, sillä pelargoniat kukkivat vielä runsaasti ja nuppujakin näkyy olevan.

Pelargoniat kukkivat vielä komeasti.

Myös maljaköynöksen nostin sisälle. Lukemani mukaan maljaköynös ei talvehdi normaalissa huonelämpötilassa vaan vaatii talvehtiakseen viileämmän paikan. Täytyy yrittää keksiä sille joku sijoituspaikka talveksi, mutta olkoon nyt tuossa ikkunalla yhdessä pelargonioiden kanssa. Maljaköynös näyttää nimittäin kukkivan ihan kohta, ja ajattelin kukista olevan enemmän iloa sisällä, kuin ulkona pakkasen purtavana.

Maljaköynös

Jos sisällä on tällä hetkellä punaisen sävyjä, niin on puutarhassakin. Villiviini on minusta kauneimmillaan juuri tähän aikaan vuodesta.

Villiviini

Angervot ovat nekin jo punastuneet täysin. Pikkutöyhtöangervo ei jää yhtään huonommaksi suurempiaan, vaan on yhtä punaposkinen kuin isommatkin.

Pikkutöytöangervo (Aruncus aethusifolius) 
Perhoangervo (Gillenia trifoliata) 
Koivuangervo (Spiraea betulifolia)

Syyskimikilläkin on kauniit lehdet, vaikka eivät punaiset olekaan. Pidän tummalehtisistä kasveista todella paljon ja syyskimikin väri on minusta yksi kauneimmista. On harmillista, että se ei taida tänä vuonna ennättää kukkia.

Syyskimikki (Cimicifuga ramosa ’Atropurpurea’)

Toisella puolella puutarhaa ei näytä aivan niin syksyiseltä. Osa kuunliljoista kukkii vielä komeasti, eikä näytä olevan kylmistä ilmoista moksiskaan. Tämä yksilö kasvaa leikkimökin seinän vieressä, toisella puolella suojanaan kohotettu penkki ja vähän matkan päässä selän takana vielä kalliorinne. Ne ovat varmaankin suojanneet kuunliljaa pahimmilta yöpakkasilta, kun se näyttää vielä noin elinvoimaiselta.

Kuunlilja Halcyon

Kohopenkistä puheenolle, loistokärhö ’The President’ kukkii siinä edelleen. Sekään ei näytä olevan viileydestä harmissaan.

Clematis ’The President’

Puutarhassa olisi paljon syksyistä puuhaa. Liljojen ja perennojen varret kaipaavat leikkaamista, siemeniä pitäisi sekä kerätä että kylvää ja syyssipulit pitäisi istuttaa. Haravallekin alkaisi olla jo paljon töitä. Olen kuitenkin ollut kuumeessa, enkä ole uskaltanut paljon pihatöissä rehkiä. Siemeninventaarion sentään tein ja lajittelin nyt syksyllä kylvettävät siemenet erilleen, että pääsen heti hommiin kunhan tästä toivun.

Sekalainen seurakunta akileijan siemeniä

Tarkoitukseni on kylvää nyt syksyllä erilaisia akileijan siemeniä sekä valkovuokon, punaluppion ja isotähtiputken siemeniä. Kylmäkäsittelin ja kylvin niiden siemeniä myös keväällä, mutta kylvö epäonnistui, eivätkä siemenet itäneet. Nyt ajattelin kokeilla luonnon omaa menetelmää ja kylvää siemenet ulos näin syksyllä. Katsotaan, tärppääkö paremmin.

Valkovuokko, punaluppio ja isotähtiputki

Joko teillä on syyspuuhat täydessä vauhdissa?

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

Heinäkuinen kuvakierros

Heinäkuu on ollut tähän mennessä keskimääräistä viileämpi ja se näkyy puutarhassa. Monet normaalisti jo täydessä kukassa olevat kasvit vasta aloittelevat kukintaansa. Toisaalta, kitkeminen, penkkien kanttaus ja pensaiden leikkaaminen on ollut huomattavasti mukavampaa viileämmässä säässä, kuin viime kesän huippuhelteissä.

Pikkutöyhtöangervo aloittelee kukintaansa

Täksi viikoksi on jo luvattu lämpimämpää säätä ja toiveissani on, että lämpö saisi monet vielä nupulla olevat kukat avautumaan. Tältä kuitenkin näyttää tällä hetkellä; tervetuloa kuvakierrokselle puutarhaamme.

Viileä sää on pitänyt liljat tiivisti nupussa, mutta muutama niistä on sentään auki. Tässä kukkii marhanlilja ’Orange marmalade’
Tämän liljan nimi on hukassa. Tunnistaako kukaan?
Mysteerililja
Jalokurjenpolvi ’Rozanne’ on uusi hankinta. Istutin sitä keskipenkin etureunaan – se sopii kauniisti yhteen sinisten loistosalvioiden kanssa.
’Rozannessa’ on upea väri ja se myös kukkii pitkään, aina heinäkuusta syyskuulle saakka.
Neidonkurjenpolvi viihtyy rinnepenkissä hyvin ja kukkii runsaasti. Neidonkurjenpolvi on matalakasvuinen verikurjenpolven muunnos, joka kukkii hienä-elokuussa.
Neidonkurjenpolvella on hempeän vaaleanpunaiset kukat ja hauska, hieman ryppyinen olemus. Siitä on tullut yksi suosikkikurjenpolvistani.
Euroopanalppitähti ’Edelweis’ kukkii keskipenkissä yhdessä salvioiden kanssa.
Muutama unikkokin on auennut. Kimalaiset pitävät niistä. Tämä yksilö on ihan onnesta sykkyrällä.
Ylemmässä puolivarjon penkissä kukkii isotöyhtöangervo, sormivaleangervo sekä keijuangervo. Välistä pilkottaa myös mustalaukan valkoinen kukinto. Muut laukat ovat jo lopettaneet kukintansa.
Mustalaukka, Allium nigrum
Jaloangervot aloittelevat kukintaansa. Niidenkin seassa kasvaa mustalaukkaa.
Isotähtiputki yhteiskuvassa varjoliljan (vai onko sittenkin marhanlilja?) ja peurankellon kanssa.
Peurankello ’Campanula glomerata’
Päivän iloisin puutarhayllätys odotti liljapenkin päässä. Istutin viime kesänä ruukkuun soihtuliljoja, jotka eivät kukkineet missään vaiheessa. Syksyn tullen laitoin ruukussa olleet taimet maahan, vaikka lähtökohtaisesti soihtulilja pitäisikin talvettaa pakkasettomassa paikassa. Kasasin liljan päälle runsaasti lehtiä suojaksi talven varalle ja kappas vaan, sehän kukkii kohta!

Olisi kiva kuulla, miten heinäkuinen sää on näkynyt teidän puutarhassanne? Onko kukinta myöhässä vai onko säällä ollut mitään merkitystä kasvien kasvuun?

Mukavaa uutta viikkoa kaikille!

Missä kukitaan? Osa 2b: kesäkuun puolivarjon ja varjon penkit

Tässä seuraa lupaamani kakkososa kesäkuun kukkakatsauksesta. Kesäkuun ensimmäisessä osassa käsittelin aurinkoisten penkkien kukkijoita ja sen voi käydä lukemassa täältä *klik*. Toukokuun katsaus löytyy puolestaan täältä *klik*

Puolivarjon penkit

ovat rehevöityneet runsaasti toukokuusta. Kukkijoita riittää molemmissa penkeissä, mutta näissä penkeissä tärkeässä osassa ovat myös erilaiset lehdet.
Ylempi ja alempi puolivarjon penkki

Yläpenkissä suurilehtinen ja -kukkainen sormivaleangervo on hyvin näyttävä. Penkin toisessa päässä puolestaan leiskuvat keijunkukat.

Laukat kukkivat kauniisti – joskaan eivät kovin runsaasti tänä vuonna. Valkoisia laukkoja nousi vain yksi.

Sorjalaukka ’Mount Everest’ (Allium stipitatum ’Mount Everest’)

Yhden kesän väliin jättänyt kirjolupiini kukki hehkuvan värisenä penkin keskivaiheilla

Kirjolupiini (Lupinus x regalis)

ja särkynytsydän kurkkii varovaisesti keijunkukkien takaa.

Särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis)

Alapenkissä kauniit kuunliljat reunustavat penkin päitä

ja penkin toisessa päässä kurkottelee kaunis perhoangervo.

Perhoangervo (Gillenia trifoliata)

Penkin keskellä kasvaa erilaisia angervoja, konnantatarta, isotähtiputkea, peurankelloa ja varjoliljaa, joka kukkii tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Varjoliljan tummanpunainen kukka on kaunis pari vieressä kasvavan keijunkukan kanssa.

Varjoliljan vieressä kasvaa taimitarhalta tekemäni löytö. Yritin keväällä kasvattaa punaluppiota siemenestä, mutta yritys epäonnistui, eivätkä siemenet itäneet lainkaan. Nyt löysin puutarhalta punaluppion taimen ja nappasin sen mukaani. Alkuperäinen tarkoitukseni oli istuttaa luppio perhoangervon viereen, mutta se sopii ehkä kuitenkin paremmin varjoliljan kaveriksi.

Tuo vihreä pallo tuossa keijunkukkien ja varjoliljan välissä on punaluppio.

Istutin tähän penkkiin myös keväällä siemenestä kasvattamani akileijan taimet (KcKana Giantsin istutin yläpenkkiin). Ne näyttäisivät pärjäävän ihan hyvin ja ovat lähteneet mukavasti kasvuun. Ne tuskin kuitenkaan kukkivat vielä tänä kesänä, mutta tulevina kesinä tässä penkissä todennäköisesti kukkii paljon perinteisiä perennoja.

Kallion koloon ilmestyneen kurjenkellon ajattelin uskaltaa siirtää perhoangervon viereen. Ovat siinä yhdessä sitten, kaksi pitkäkoipista. Onneksi jätin keväällä kallion päällä huomaamani lehtitupsun paikoilleen, enkä kitkenyt sitä horsmana pois. Komea kurjenkello on lehtitupsusta kasvanut.

Varjopenkki

kaipaisi ehkä jonkinlaisen katseenvangitsijan kesäkuusta eteenpäin. Alppiruusut lopettaavat kukintansa kesäkuun alkupäivinä ja ennen kuin kuunliljat ovat kasvaneet täyteen mittaansa, penkki on ehkä vähän vaisu. Alppiruusut ovat kyllä hyvin kauniita vihreinäkin ja penkin takana kasvavat saniaisetkin tuovat oman lisänsä. Minusta on myös hauskaa, että katseenvangitsijan paikka muuttuu kesän mittaan. Kaikkien penkkien ei välttämättä tarvitse kukkia koko aikaa. Mutta ehkä jotain matalakasvuista pallohortensijaa voisi tähän miettiä.
Varjopenkkin kesäkuun lopussa. Alppiruusut ovat jo kukkineet, eivätkä kuunliljat ole vielä täydessä mitassaan. Penkin takana kasvavia saniaisia joudun aika-ajoin poistamaan, etteivät ne valtaisi penkkiä täysin.

Iirispenkki

toimii kivasti. Tulppaani ’Carnival de Rio’ aloitti kukkimaan samalla hetkellä, kun narsissit lopettivat, ja tulppaanien lopetettua aloittivat puolestaan kurjenmiekat. Kylvin penkkiin myös unikon siemeniä saadakseni penkkiin kukkijoita kurjenmiekkojen jälkeenkin. Penkki on sen verran varjoisassa paikassa, että unikot eivät vielä kuki, mutta itäneet ne ovat kuitenkin.

Sellaiselta näyttää puutarhamme varjoisampi puoli. Kovasti tuskailin toukokuussa puolivarjon penkkien köyhyyttä, mutta nyt näyttää jo aivan toisenlaiselta. Puolivarjon penkit kasvavat kauniina ja rehevinä ja toukokuun vaatimattomuus on enää muisto vain. Jälleen tuli itselle hyvä muistutus siitä, että maltti kannattaa puutarhahommissa.

Mukavaa viikon jatkoa!

Nuppuja sen seitsemää sorttia

Puutarhassa on tällä hetkellä merkillinen, odottava tunnelma. Rinnepenkki kukkii täyttä päätä monivärisenä kukkamerenä, mutta muualla puutarhassa kasvit näyttävät keräävät voimia tulevaan kukintaan ja keskittyvät nuppujen kasvattamiseen.

Rinnepenkki eilen. Etualalla ketoneilikkaa, valkoista ajuruohoa ja lähes violettia kangasajuruohoa. Takana siintää hopeahärkeistä koostuva kukkameri.

Keskipenkin toukokuinen tulppaanien ilotulitus on vaihtunut salvioiden hillittyyn kukintaan. Tunnelma on rauhallinen, ja pidän siitä. Antaa rinnepenkin leimuta, vetäköön keskipenkki välillä henkeä.

Keskipenkissä alppitähtien nukkaiset, hopeiset kukat alkavat muotoutua. Alppitähti sopii minusta hienosti salvioiden seuraksi. Niissä on samaa hillittyä, yksinkertaista kauneutta kuin salvioissakin.

Isotähtiputki on jo raottanut nuppujaan ja kenties jo huomenna saan ihailla sen kaunista kukintaa. Tämä tähtiputki on valkoinen. Yritin keväällä kasvattaa myös punaisten isotähtiputkien siemeniä, mutta yritys epäonnistui, eikä yksikään siemenistä itänyt. Loput jääneistä siemenistä kylvän suoraan kasvupaikalle myöhemmin kesällä, toivottavasti niiden kanssa on parempi onni. Olisi ihana saada myös punaista tähtiputkea.

Isotähtiputki ’Shaggy’

Näistä nupuista olen erityisen iloinen. Jo kolmatta kesää olen odottanut varjoliljojen kukintaa ja nyt ollaan jo aika lähellä. Uskallanko jo toivoa, että tänä kesänä se tapahtuu?

Myös muiden liljojen nuput ovat poksahtamaisillaan kukkaan. Liljapenkissä on odotettavissa oikea värien ilotulitus, kunhan kaikki nuput avautuvat. Nuppuja en laskenut, mutta kukkavarsia on 42.

Eikä kesää ilman unikoita! Kylvin tänä vuonna uusia unikon siemeniä ainoastaan kurjenmiekkojen seuraksi, mutta edelliskesien unikoiden jälkeläisiä tupsahtelee esiin sieltä täältä. Tämä yksilö kasvaa keskipenkissä salvioiden seassa.

Meinasin kohta lähteä keräämään kimpullisen luonnonkukkia maljakkoon. Siitä on tullut itselleni jo jonkinlainen juhannusperinne, eikä juhannus tunnu juhannukselta ilman niitä.

Toivotan oikein rauhallista juhannusta kaikille!

Hurjaa ja vähemmän hurjaa kasvua

Laitoin viime lauantaina daalian siemeniä multaan ja jo kahden päivän päästä siemenistä oli itänyt kaksi. Toissapäivänä, neljän päivän päästä kylvöstä näytti jo tältä:

Daalian siemenet 27.3.2019

Eilen uskaltauduin jo toteamaan ääneen, että meillä taita ensi kesänä kasvaa daalioita:

Dahlia variabilis ”Redskin” 28.3.2019

Sen sijaan 10.2 kylvetyistä akileija ”Dark Colubinen” ja isotähtiputki ”Primadonnan” siemenistä yksikään ei ole vielä itänyt. Niiden osalta taitaa peli olla menetetty. No, onneksi loput niiden siemenistä voi kylvää suoraan ulos kesän tultua. Toiveissa vain oli saada kukkivia yksilöitä jo tänä kesänä, mutta pitää malttaa odottaa.

Isotähtiputki ’Shaggy’ 

Erityisen ilahtunut olen siitä, että mustapäivänhattu ”Green Wizard” ja punaluppio näyttävät elon merkkejä. Eivätkös nuo pienet, vaaleat pisteet tuossa alla ole aivan selviä elonmerkkejä?

Punaluppion ”elonmerkit” löysin jääkaapista, kun tarkistin kylmäkäsittelyssä olevien siementen vointia. Aika pieniähän nuo elonmerkit ovat, mutta siirsin pikkiriikkiset kasvin alut kuitenkin jo minikasvariin kasvamaan. Toivottavasti en siirtänyt niitä liian aikaisin.

Punaluppiota olen kaavaillut puolivarjon penkkin perhoangervon ja isotähtiputkien rinnalle ja Green Wizardille on paikka varattuna valkoisten kaunopunahattujen seurassa. Punaluppion ja Green Wizardin taimia odotan erityisesti, sillä uskon niiden sointuvan kauniisti yhteen valkoisten seuralaistensa kanssa.

Vastaako todellisuus visiota, se nähdään sitten myöhemmin. 🙂

Muistutuksena vielä, että synttäriarvontaan on aikaa osallistua vielä tämän päivän ajan. Huomenna arvotaan!