Merkillinen talvi

Harvoin tammikuussa tulee kierreltyä puutarhassa tutkimassa kukkapenkkejä, mutta tänään tuli tehtyä sellainenkin temppu. Kovin tammikuiselta ei puutarha näyttänyt – toisin kuin viime tammikuussa näihin aikoihin, jolloin näytti tältä:

20.1.2019 – Viime vuonna tähän aikaan näytti paljon talvisemmalta.

Tänään sen sijaan piha on lumesta paljas. Koko talvena olemme saaneet tänne kaakkoon vain muutamia senttejä lunta, ja nekin ovat sulaneet pois hyvin pian. Välillä on ollut hiukan pakkasta, ja sitten taas menee plussalle. Lähes kaikki sade on saatu vetenä. Maa on täysin sula, eikä pakkasta -saati lunta – ole edelleenkään odotettavissa.

Tämä kuva on otettu tammikuun alussa, mutta tilanne on lumien suhteen edelleen sama. Sitä ei ole.

Kasvit ovat kummissaan, eivätkä pajunkissat ole kovin harvinainen näky, kun koiran kanssa lähimaastossa lenkkeilee. Myös puutarhassa on kevään merkkejä ilmassa. Pionipenkissä pilkistää punaista…

Yksi pioneista silmuilee.

… ja piippojakin on näkyvissä.

Tässä nousee todennäköisesti kevätkurjenmiekkaa tai krookusta.

Myös maahan talvehtimaan istuttamani terassihortensia työntää lehtiä.

Rinnepenkissä krookukset kuvittelevat kevään jo koittaneen…

… ja myös kevänkurjenmiekat ovat hereillä.

Salviakin on sitä mieltä, että sää on varsin sopiva uusien lehtien kasvattamiseen,.

Nämä piipot löytyivät päivänliljapenkistä.

Tänään luin uutisista, että Tukholmassa kirsikkapuut ovat kukassa. Siellä on kuulemma mitattu 11 astetta tammikuun keskimääräistä lämpötilaa korkeampia lämpöasteita. Aika hurjaa ja huolestuttavaa. Toivottavasti kaikki talvemme eivät ole tällaisia jatkossa!

Yrityksiä ja erehdyksiä

Puutarhassa töiden tahti alkaa rauhoittua näin syksyn edetessä ja iltojen pimetessä. Haravoitavaa vielä riittää, mutta muuten alkaa puutarha olla talviteloilla. Pari viikonloppua sitten piti kuitenkin tehdä vielä yksi projekti ja istuttaa terassihortensiat maahan talvehtimaan. Meillä ei oikein ole kunnollista sisätalvetustilaa, ja arvelin hortensioilla olevan parhaimmat selviämismahdollisuudet ulkona. Ulkonakaan ei tosin ollut niille sopivaa paikkaa, joten päädyin tekemään vielä yhden laajennusprojektin ja kasvattamaan varjopenkin kokoa sen verran, että sain hortensiat istutettua siihen.

Hortensiat keskellä, jättipoimulehden ja rodon välissä. Haravalle olisi töitä.

Alakuvassa on sama penkki toisesta suunnasta. Reunuskivet jäivät vielä miten sattuu, mutta korjaan asian keväällä. Eihän sitä tiedä, minkälaisia suunnitelmia tälle penkille talven aikana vielä keksiikään.

Perennojen syyskylvöt on myöskin tehty. Yritykseni kylvää akileijojen, isotähtiputken ja punaluppion siemeniä viime keväänä ei ollut suuri menestys ja ainoastaan jokunen akileija iti. Niinpä päätin yrittää uudelleen näin syksyllä ja kylvää siemenet suoraan kasvupaikalle. Ehkäpä luontoäidiltä siementen idättäminen onnistuu paremmin.

Uusi yritys akileijojen kanssa.

Samoin isotähtiputken ja punaluppion kanssa. Kylvin myös joukon valkovuokon siemeniä.

Tuli muuten kantapään kautta opittua, että kosmoskukkia ei kannata kylvää sellaiseen penkkiin, jossa on runsaasti sipulikasveja eikä välttämättä myöskään samaan penkkin pionien kanssa. Pelkäsin nimittäin pionien herkkien juurien puolesta pakkasen palelluttamia kosmoskukkia poistaessani.

Kosmokset kasvoivat korkeiksi ja tuuheiksi, mutta kukkivat myöhään ja nihkeästi.

Kosmokset olivat kasvattaneet pesuvadin kokoiset juuret ja niiden mukana maasta nousi sipuli jos toinenkin. Oli aikamoinen työ irroitella sipuleita tiheiden juurten lomasta ja istuttaa ne takaisin maahan.

Pionipenkki näyttää paljon siistimmältä kosmosten lähdön jälkeen. Ensi vuonna kylvän kosmokset jonnekin muualle – jos kylvän niitä lainkaan.

Kosmoskukkien poistamisen jälkeen penkissä oli mukavasti tilaa parille uudelle pionin juurakolle, jotka tarttuivat ”vahingossa” mukaan eräällä kauppareissulla. Ihanan värinen tuo ’Pink Hawaiian Coral’!

Mukavaa viikon jatkoa kaikille!