Taimien ulosmuutto ja pahemman luokan erehdys

Hei pitkästä aikaa! Kiirusta on taas riittänyt monella rintamalla ja blogipäivitykset ovat jääneet harmittavasti paitsioon. Tämänkin postauksen uutiset ovat jo viikon vanhoja ja liittyvät toissaviikonlopun tapahtumiin.

Keltakoiranhammas

Lempeät ja lämpöiset säät houkuttelivat purkamaan sisällä olevaa taimiviidakkoa ja koska yöpakkasiakaan ole ollut enää näkyvissä, uskaltauduin istuttamaan esikasvattamani perennojen ja kesäkukkien taimet ulos. Sisällä alkoi olla jo kovin ahdasta ja etenkin auringonkukat kärsivät selvästi myös valon puutteesta – sen verran pitkiä ja honteloita hujoppeja niistä oli tullut.

Ainoastaan pienimmät taimet jäivät vielä sisätiloihin, kaikki muut pääsivät ulos.

Kesäkukat istutin ruukkuihin. Tässä on tulossa leinikkejä (harmaat ruukut) ja samettikukkia (saviruukku):

Ostin Lidlistä leinkin mukuloita ja lykkäsin ne ruukkuihin. Samettikukat on kasvatettu siemenestä.

Näissä kolmessa ruukussa puolestaan kasvaa kesäpäivänhattuja. Daalioista unohdin näköjään ottaa kuvan, mutta istutin taimet suurimpaan ruukkuun, minkä varastosta löysin ja sijoitin ruukun terassin portaille.

Perennoista akileijat ja mustapäivänhatut istutin niille suunnitelluille paikoille. Punaluppiot, joita odotin erityisen paljon, eivät itäneet lainkaan. Harmi, sillä niiden kanssa toivoin kovasti onnistuvani. ”Istutin” kuitenkin luppojen kylvömullat maahan – voihan se olla, että ne siitä vielä lähtevät kasvuun.

Nyt tässä kukkivat balkaninvuokot, kesällä toivottavasti akileijat.

Auringonkukat pääsivät tuonne leikkimökin aurinkoiselle seinustalle.

Tulppanit olivat viikko sitten vielä nupussa. Nyt ne kukkivat jo täyttä päätä.

Ja sitten siihen erehdykseen. Siinä taimia maahan istuttaessani kävin miettimään, että nyt kaikki ei ole ihan oikein. Mieleni perukoilta päähän tupsahti ajatus, että hankikylvössä olleita kärhöruukkujahan piti olla kolme. Nyt niitä kuitenkin oli vain kaksi…

Kauhukseni tajusin, että olin kevättalvella hankikylvöjä ylös kaivaessani kaivanut ylös vain kaksi ruukkua kolmen sijaan. En siinä vaiheessa – enkä ennen viime viikonloppua – ollut muistanut lainkaan, että olin kylvänyt myös alennysmyynnistä hankkimani ’Madame le Coultren’ siemeniä yhteen ruukkuun. En ollut kirjoittanut asiaa mihinkään ylös, ja niinpä sen myös autuaasti unohdin.

Kiireen vilkkaa kipin kapin ryntäsin kaivamaan unohtuneen ruukun penkistä ylös. Ja sieltähän se kadonnut lammas löytyi, samasta paikasta, mihin olin sen syksyllä laittanut. Päivittelin ja kirosin hajamielisyyttäni, mutta eihän tilanteelle enää mitään mahtanut.

Ja niin jokin aika sitten kertomani tarina Minnalta saamieni ’Presidentin’ siementen itämisestä muuttui saman tien valeuutiseksi. Maasta nyt kaivamani ruukku oli nimittäin juuri ’President’ ja tässä ei kasvakaan ’Presidentin’ vaan aivan toisen kärhön, ’Madame le Coultren’ jälkeläisiä.

Olinkin ihmetellyt, kun ylös kaivamani ruukussa ei ollut nimilappua, sillä muistin hyvin selkeästi sellaisen Presidentin mukaan laittaneeni. Nyt sekin mysteeri selvisi. Presidentin mukana oli kyllä nimilappu kuten pitikin. Koko purkki vain oli edelleen hyvässä tallessa maan uumenissa.

Tulipahan jälleen hyvä oppi dokumentoinnin tärkeydestä. Ihan turha on kuvitella muistavansa yksinkertaisiakaan asioita puolen vuoden päästä. Parempi on kirjoittaa kaikki aina ylös, niin on paremmat mahdollisuudet välttyä virheiltä.

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille ja isot onnittelut meidän upeille Leijonille maailmanmestaruudesta!!! Kerrassaan hieno turnaus ja aivan mahtava Joukkue!

Viisi kertaa kesämuisto

Tuula Maalaiskaupungin piha -blogista haastoi minut mukaan muistelemaan viittä parasta puutarhamuistoa menneeltä kesältä. Haasteen on alunperin laittanut liikkeelle Hillevi Maatiaiskanasen elämää -blogista.

Tämä oli tosi kiva haaste, ja tähän oli mukava vastata. Syksyn harmauden keskellä oli jotenkin ihana palata kesän tunnelmiin, katsella kesäisiä valokuvia ja muistella yhtä lämpimintä ja kauneinta kesää koskaan. Kiitos kovasti Tuula haasteesta, ja kiitos Hillevillekin mukavan haasteen keksimisestä.

Tässä ovat minun TOP 5 kesämuistoani:

Kesä oli kesä

Tänä vuonna kesä oli todellakin kesä. Taivas oli sininen, värit olivat kirkkaita, aurinko paistoi, lämpöä riitti päivästä toiseen, kaikki kasvoi runsaasti ja nopeasti, ja kasteluvettä meni litrakaupalla.

Ihana, ihana kesä ❤

kesä2

Ensimmäiset itse kasvatetut tomaatit

Tämä oli myös kesä, jolloin kasvatin ihka ensimmäiset omat tomaatit. Kasvihuonetta minulla ole, joten tomaatit saivat kasvaa terassilla. Sato ei ollut runsas, mutta sitäkin maukkaampi.

tomaatit

Puutarhan ryhtiliike

Puutarhassa tapahtui paljon muutoksia tämän kesän aikana. Kasvit vaihtoivat paikkaa, olemassa olevat penkit saivat täydennystä ja uusia penkkejä syntyi niitäkin neljä. Kesä oli säiden puolesta suotuisa sekä puutarhurin että kasvien kannalta. Pitkinä, lämpiminä päivinä sai paljon aikaiseksi, ja kasvit myös kasvoivat valtavasti heti ensimmäisen kesän aikana. Tämä oli hyvä kesä muutoksille!

muutokset

Perhoset ja kimalaiset

Kimalaiset ja perhoset löysivät tiensä puutarhaamme sankoin joukoin tänä kesänä. Punatähkä, kaunopunahattu ja unikot houkuttelivat lentäviä ystäviämme puoleensa magneetin lailla ja ihailtavaa riitti yllin kyllin. En varmasti koskaan väsy seuraamaan kimalaisten ahkeraa pörräystä tai perhosten sulokasta liikehdintää.

öttiäiset

Puutarha

Kesän paras muisto on ehdottamasti puutarha kokonaisuutena. Ja se, että ylipäätään on puutarha. Muutama vuosi sitten minulla ei sellaista vielä ollut, enkä kuvitellut moista koskaan kaipaavani. Kun muutimme tähän kolme vuotta sitten, ei puutarha näytellyt minkäänlaista osaa elämässäni. Ensimmäinen kesä muuttomme jälkeen menikin puutarhan suhteen vähän ihmetellessä, toisena kesänä jo vähän innostuin asiasta. Mutta  nyt kolmantena kesänä puutarhan rooli kasvoi valtavasti ja siitä on tullut minulle todella tärkeä ja rakas paikka. Puutarha on minun stressin poistajani ja henkireikäni, jossa huolet kaikkoavat ja aika kulkee kuin siivillä.

IMG_1047-T

Olipas kiva haaste! Haastan mukaan kesän muisteloihin seuraavat blogit:

Kukkaiselämää

Puutarhurin tytär

Tontillamme tapahtuu

Säännöt:

  • Tee postaus siitä, mitkä viisi puutarhamuistoa olivat parhaat tältä kaudelta
  • Kerro postauksessasi, että haaste sai alkunsa Maatiaiskanasen Elämää-blogista.
  • Kerro, keneltä itse sait haasteen ja lisäksi haasta vähintään kolme blogiystävääsi mukaan
  • Käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Maatiaiskanasen Elämää-blogin 5 parasta puutarhamuistoa menneeltä kaudelta-haaste postauksen kommenttikenttään, niin se lisätään haasteeseen osallistuneiden listaan. Kyseinen postaus löytyy osoitteesta: http://maatiaiskananen.blogspot.com/2017/10/viisi-parasta-puutarhamuistoa-menneelta.html

 

 

Loppukesän kukkijoita

Yöt alkavat jo viiletä. Tein koiran kanssa aamulenkin vähän kuuden jälkeen ja lämmintä oli vain kolmetoista astetta. Onneksi päiväksi kuitenkin lämpenee vielä.

Monet kasvit ovat jo lopettaneet kukintansa, mutta kukkijoita riittää runsaasti vielä näin loppukesäksikin. Verikurjenpolvi on kukkinut ahkerasti koko kesän ja jaksaa yhä vaan ilahduttaa.

IMG_5449-T
Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum)

Punatähkä on ollut ehdoton perhosten ja kimalaisten suosikki. Kimalaiset, jotka yleensä pyrähtelevät vikkelästi kukasta toiseen, oikein sukeltavat punatähkän uumeniin ja imevät mettä täysin huumaantuneina. Myös ohdakeperhoset näyttävät pitävän näistä. Jos kaipaatte perhos- ja kimalaiskasvia pihallenne, tässä on yksi erittäin hyvä vaihtoehto.

IMG_5454-T
Punatähkä (Liatris spicata)

Kolme kesää sitten istutetut jalokellot ovat innostuneet mahtavaan kukkaloistoon tänä kesänä. Kahtena edellisenä kesänä ne ovat tehneet vain muutaman kukan, mutta nyt jalokellot kukkivat sydämensä kyllyydestä. Pitkällä, lämpimällä kesällä lienee osuutensa asiaan.

IMG_5482-T
Jalokello (Platycodon grandiflorus)

Kestosuosikki auringonkukka. Maaliskuussa istutetuista siemenistä on kasvanut oikeita kaunottaria. Kimalaisetkin tykkäävät 🙂

IMG_5462-T
Isoauringonkukka (Helianthus annuus)

Kylvin toukokuussa tarhaneidon siemeniä suoraan kasvupaikalle. Sen herkkä kukinta on aivan ihastuttava! Näistä pitää ehdottomasti kerätä siemeniä talteen ensi kesää varten.

IMG_5475-T
Tarhaneito ’Miss Jekyll’ (Nigella damascena L.)

IMG_5467-T

Siemenkodatkin ovat niin koristeellisia:

IMG_5470-T

Osa kellopeipeistä menehtyi talven aikana, eivätkä kaikki talvesta selvinneet ole suotuisasta kesästä huolimatta kukkineet lainkaan. Mutta tämä yksilö onneksi kukkii.

IMG_5452-T
Kellopeippi ’Bouquet Rose’ (Physostegia virginiana)

Suloisen syysvuokon herkän vaalenpunainen kukinto on valloittava. Syysvuokot ovat tämän vuoden tulokkaita puutarhassamme, eikä niiden kukinto ole vielä kovin runsas. Toivotaan, että ne viihtyvät hyvin kasvupaikallaan ja palkitsevat tulevina vuosina runsaalla kukinnalla. Syysvuokkojen pitäisi myös levitä juuristonsa avulla. Pidetään peukkuja, etttä näin käy, sillä onhan se kaunis!

IMG_5330-T
Syysvuokko (Anemone hupehensis)

Kesä on ollut niin mahtava, että ei millään haluaisi sen loppuvan. Mutta onneksi kukkijoita riittää näin loppukesälläkin.

Mukavaa keskiviikkoa!

 

 

 

 

 

Puutarha kesälomamatkan jälkeen

Tulimme eilen kotiin pikaiselta kotimaan matkailukierrokselta. En ollut delegoinut kasteluhommia muuten kuin kesäkukkien ja tomaattien osalta ja etukäteen hieman jännitin, miten nuupahtaneilta perennapenkit näyttäisivät matkamme jälkeen. Hellettä on kuitenkin ollut lähes 30 astetta joka päivä, eikä sateesta ole ollut tietoakaan.

Mutta hyvältähän kaikki näytti. Kesäkukat olivat erittäin hyvässä kunnossa – kiitos mallikkaan kastelun 🙂 Eivätkä perennatkaan olleet pahasti kärsineet.

Mutta aloitetaan katselukierros meidän terassilla kasvavista tomaateista. Ne olivatkin pullistuneet jo varsin mukavasti:

IMG_4940-T

Toukokuussa kylvetyt unikot alkavat pikkuhiljaa avautua. Ensimmäisten joukossa kukkimaan yltyivät ’Bridal silk’, ’Mother of pearl’ ja ’Drama Queen’

IMG_4951-T
Papaver rhoeas ’Bridal Silk’

IMG_4950-T
Papaver rhoeas ’Mother of Pearl’

IMG_4958-T
Papaver somniferum ’Drama Queen’

Punatähkät ja auringonkukat kukkivat nekin ihan kohta

IMG_4943-T
Punatähkä ja taustalla liljapenkki, jossa keltaiset värililjat pistävät parastaan.

IMG_4946-T
Auringonkukkien aika on ihan kohta

Syysleimut puolestaan ovat puhjenneet täyteen kukkaan.

Sinnikkäitä näyttävät olevan meidän pihan perennat, eivätkä tunnu pienestä helteestä hätkähtävän. Mutta kyllä minä niitä eilen illalla aika runsaskätisesti silti kastelin 🙂

Auringonkukkien istutusta

Enpä muista säiden suhteen tuollaista toukokuuta koskaan olleen, kuin juuri päättynyt oli! En myöskään muista yhtä kiireistä toukokuuta olleen, kuin juuri päättynyt oli. Töissä oli monta isoa projektia päällekkäin, tytön harrastuksissa oli monta isoa projektia päällekkäin ja kotona oli kaikenlaista projektia päällekkäin.

Kiire oli siellä ja kiire oli täällä, koko ajan sai olla joko menossa jonnekin tai tulossa jostain. Kiire alkoi jo tuntua kintereissä, mikä näkyi myös blogipäivityksissä – tarkemmin sanottuna niiden puutteena. Mutta nyt alkaa helpottaa. Toukokuu on vaihtunut kesäkuuksi, harrastukset ovat kesälomalla ja töissäkin alkaa jo tilanne vähän normalisoitua.

IMG_3030-T

Onneksi on ollut – ja on – piha ja puutarha, jossa rentoutua. Se on kyllä parasta terapiaa! Toukokuun loppupäivinä olemme tyttösen kanssa terapioineet muun muassa istuttamalla esikasvatetut auringonkukan taimet ulos kasvupaikalleen leikkimökin seinustalle.

IMG_3460-T

Kyllähän taimet vielä varsin honteloilta näyttävät, mutta luulen niiden pärjäävän paremmin ulkona, kuin minikasvihuoneessa sisällä.

Nuo kuituruukut ovat tosi käteviä esikasvatukseen. Ne voi istuttaa myöhemmin suoraan maahan, johon ne lopulta maatuvat. Näppärää!

IMG_3461.-TJPG

Toivotaan pikkutaimille onnea uudessa kasvupaikassaan. Aurinkoa ainakin näyttäisi riittävän! Täytyy nyt edelleen pitää huolta myös niiden kastelusta.

IMG_3463-T