Puutarhavuosi 2019 -haaste

Sain tämän haasteen Minnalta Hiidenkiven puutarha -blogista jo jonkin aikaa sitten, mutta vasta nyt pääsin kunnolla tarttumaan siihen. Haasteessa on tarkoitus tarkastella mennyttä puutarhavuotta neljäntoista kysymyksen kautta. Lämmin kiitos Minnalle haasteesta ja haasteen alulle laittamisesta, tässä on tiivistelmä omasta puutarhavuodestani.

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

Tähän kysymykseen vastaus on e) jotain muuta 🙂 En nimittäin ole aiemmin kasvattanut daalioita siemenistä, saati saanut niitä kukkimaan, mutta viime kesänä se onnistui. Ensimmäistä kertaa kokeilen myös daalian juurakoiden talvettamista varastossa – saa nähdä, kuinka se kokeilu onnistuu.

Daalia Variabilis ’Red Skin’

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm… *viheltelyä*… ”suunnilleen”…

c) Suunnitelmat pitivät viime kesänä paikkansa paremmin kuin koskaan. Aiempina vuosina projektit ovat tupanneet lähtemään enemmän tai vähemmän laukalle, ja monta asiaa on tullut tehtyä ilman sen suurempia suunnitelmia. Viime kesänä minulla sen sijaan oli selkeitä suunnitelmia ja aika hyvin ne myös toteutuivat. Toki kesään mahtui rönsyilyäkin, ja esimerkiksi tekemäni uusi penkki keltaisille väri- ja päivänliljoille syntyi hetken mielijohteesta. Mutta päällisin puolin siis: suunnitelmia oli ja niissä myös pysyttiin – suurinpiirtein.

Välillä kottikärryt lähtivät liikkeelle hetken mielijohteesta, välillä taas suunnitelmallisemmin.

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen… eikun kaksi… eikun…

d) Uusia kasveja tuli hankittua eniten uuteen päivänliljapenkkiin sekä kallion kupeeseen. Lisäksi kasvilajikoima laajeni parilla kärhöllä ja pionin juurakolla, uusilla kurjenpolvilajikkeilla, kahdella leimulla, syyskimikillä, jaloangervolla sekä jokusella rinnepenkkiin tekemälläni heräteostoksella. Lisäksi kylvin suuren joukon siemeniä, mm. akileijaa, mustapäivänhattua ja punaluppiota. Syyssipuleita tuli niitäkin istutettua aikamoinen joukko, joten onhan noita kasveja taas tullut lisää. Siitä huolimatta tuntuu, että olin viime kesänä huomattavasti maltillisempi kasvihankintojen suhteen kuin aiempina vuosina. Kokonaisuutena vuoden 2019 puutarhabudjetti pieneni edellisvuodesta 31%.

4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.
d. Älä edes kysy, kuinka monta!

b) Joitain menetyksiä tulee aina. Rusokoiranhammas ei noussut viime keväänä lainkaan, samoin laukat kukkivat hyvin nihkeästi. Suurilta tuhoilta kuitenkin onneksi vältyttiin, vaikka sää oli ajoittain hyvinkin oikukas.

Keltakoiranhammas kukki, mutta rusokoiranhammasta ei näkynyt.

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Vesiaihe olisi ihana ❤ Siitä haaveilen ja toivottavasti sellaisen myös joskus saan rakennettua. Sen ei tarvitsisi olla suuri – joku kaunis suihkulähde tai lintuallaskin olisi riittävä. Olisi ihanaa, jos puutarhassa solisisi vesi.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2019?
a. Sää
b. Kukkaloisto
c. Joku muu. Mikä?

a) Säiden puolesta kesä oli hyvin haastava. Välillä oli hyvin kuivaa ja välillä taas hyvin märkää. Toukokuun alussa lumi peitti kukintavauhtiin päässeet lummetulppaanit, ja heinäkuun ensimmäisen päivän raemyrsky on sekin vielä hyvin muistissa.

Toukokuun alun lumisade peitti lummetulppaanit alleen.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Jaa-a… ehkä olemassa olevien penkkien ja istutusalueiden parannustyöt kokonaisuutena. Aurinkotastanteen parannustyöt sain hyvälle mallille ja rinnepenkkikin alkaa saada lopullista muotoaan. Kokonaisuutena puutarha muuttui kesän aikana yhtenäisempään suuntaan.

Saxifraga x arendsii ’Purpurteppich’

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Tämä onkin vaikea kysymys… Ehkäpä jalokurjenpolvi Rozanne, sillä se sai silmäni lopullisesti avautumaan kurjenpolvien upeudelle.

Geranium ’Rozanne’

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä…
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan…!

a) Rohkea rokan syö 🙂 Ylensä kokeilen aika rohkeasti erilaisia kasveja. Välillä tulee huteja, mutta useammin kuitenkin niitä onnistumisia. Tällä hetkellä kokeilussa ovat kärhöt. En vielä tiedä, saanko ne menestymään puutarhassamme; ensi kesänä olemme viisaampia senkin suhteen.

Clematis ’Arabella’

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Ehdottomasti pionit. Istutin toissa syksynä joukon pionin juurakoita (ensimmäiset laatujaan meidän pihallamme) ja olin hyvin ilatunut siitä, että ne kukkivat jo heti ensimmäisenä kesänään.

Paeonia lactiflora ’Wladyslawa’ 

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Laukat – erityisesti mustalaukka – kukkivat heikosti viime kesänä. En tiedä, olenko istuttanut ne aivan väärään paikkaan, kun ne eivät suostu kukkimaan kunnolla. Ehkä ne eivät vain viihdy pihallamme.

Mustalaukka ’Allium nigrum’

Jättilaukka ’Allium giganteum’

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin…
d. Puutarhamatkailuun

a) Kasvihankinnat ahmaisivat ylivoimaisesti suurimman osan puutarhabudjetista.

13. Mitä opit?

Muistiinpanot, muistiinpanot, muistiinpanot. Viime kesänä tuli (taas kerran 🙂 ) todettua, että jos et kirjoita asioita ylös, ne unohtuvat aivan varmasti. Maahan unohtamani, hankikylvössä ollut kärhöruukku, sekaisin menneet siementaimet ja puutarhasta löytyneet yllätyskasvit, jotka olin unohtanut istuttaneeni, toimikoot todisteina. Viime kesän ”Missä kukitaan”- sarja puolestaan on nyt näin uuden puutarhakauden kynnyksellä ihan kelvollinen työkalu uusia suunnitelmia tehtäessä.

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta…
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Juuri nyt kun katsoo ulos, ei talvesta ole tietoakaan. Sataa jälleen kerran vettä, ja piha on läpimärkä. Lunta ei ole koko talvena ollut paria senttiä enempää ja sekin vähä on sulanut aina heti pois. Välillä on ollut pikku pakkasta ja sitten on taas satanut vettä. Jännityksen ja pelonsekaisin tuntein odotan, mitä tämä kummallinen talvi tekee puutarhalle ja kasveille. Näinköhän ensi kesänä on puutarhaa lainkaan, vai täytyykö kaikki aloittaa alusta? Toivotaan, että tämä merkillinen talvi on kasvelle armollinen.

Erään pakkasaamun tunnelmia puutarhasta. Lunta ei ole lainkaan.

Mutta totta kai sormet myös syyhyävät puutarhan kimppuun. Kenelläpä meistä ei tässä vaiheessa vuotta 🙂

Kiitos Minnalle vielä kerran haasteesta! Oli todella kiva palata menneeseen vuoteen ja vastata näihin kysymyksiin. En ole ihan kärryillä, ketkä kaikki ovat haasteen jo saaneet, mutta haastan kuitenkin Päivin Kottikärryn kääntöpiiri -blogista mukaan tähän mukavaan haasteeseen.

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle.

Hyvää uutta vuotta 2020!

Aika rientää hurjaa vauhtia ja joulukin ennätti mennä ohi kuin huomaamatta tässä päivien kiivaassa virrassa. Blogi on kaikessa tohinassa jäänyt täysin paitsioon, enkä ole ennättänyt edes teidän muiden tekstejä lukea, saati kommentoida. Siitä olen hyvin harmissani ja pahoillani. Olette kuitenkin olleet mielessäni, ja palaan täältä taas blogien pariin, kunhan tilanne vähän rauhoittuu.

Onnellista uutta vuotta!

Nyt kuitenkin halusin piipahtaa tänne kiittämään teitä kaikkia kuluneesta vuodesta ja toivottaa teille kaikkea hyvää uuteen vuoteen! Toivon teille terveyttä ja iloa, runsaasti uusia ja inspiroivia elämyksiä sekä monia onnen hetkiä. Olkoon vuosi 2020 kaikin tavoin onnellisempi ja parempi kuin edeltäjänsä!

Onnellista uutta vuotta 2020!

Sinivalkoista -haaste

Kottikärryn kääntöpiiri-blogin Päivi ja Hiidenkiven puutarhassa -blogin Minna haastoivat minut perinteiseen Sinivalkoista haasteeseen. Haasteen on alunperin laittanut liikkeelle Tiiu Puutarhahetki – blogista ja sen tarkoituksena on juhlistaa Suomen itsenäisyyspäivää.

Lämmin kiitos Päiville ja Minnalle haasteesta sekä Tiiulle haasteen alulle laittamisesta. Tässä ovat minun sinivalkoiset kuvani (kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi ja pääset katsomaan galleriaa).

Sinistä

Puhtaan sininen väri on puutarhassa harvinaisuus ja monet kukat ovatkin lähempänä violettia kuin sinisiä. Yritin valita tähän kuvasarjaan mahdollisimman sinisiä kukkia, mutta joukkoon on lipsahtanut muutama violetimpikin yksilö.

– Sinivuokko (Hepatica nobilis)
– Kirjokierto (Convolvulus tricolor)
– Balkaninvuokko (Anemone)
– Sinisievikki (Nemophila menziesii)
– Siperiankurjenmiekka (Iris sibirica)
– Tarhaneito (Nigella damascena)
– Kirjokevättähti (Scilla forbesii)

Valkoista

Valkoista löytyy puutarhasta enemmän. Valkoinen selkeyttää ja raikastaa puutarhaa ja kenties juuri siitä syystä valkoisia kukkia on valikoitunut omaankin puutarhaan niin runsaasti. Ja onhan valkoinen värinäkin kaunis – erityisesti loppukesästä, kun varjot alkavat pidentyä ja illat hämärtyä. Valkoisten kukkien hohteessa on tuolloin jotain maagista.

– Kiiltoleimu (Phlox carolina)
– Jalokello (Platycodon grandiflorus)
– Japaninjaloangervo (Astilbe Japonica) ’Deutschland’
– Kosmoskukka (Cosmos)
– Ahomansikka (Fragaria vesca)
– Jalokärhö (Clematis) ’Miss Bateman’
– Alppiruusu (Rhododendron) ’Cunningham’s white’
– Balkaninvuokko (Anemone)
– Posliinihyasintti (Puschkinia scilloides)
– Patjarikko (Saxifraga arendsii)
– Isotähtihyasintti (Camassia leichtlinii)
– Kevätkurjenmiekka (Iris reticulata) ’Eye Catcher’
– Kiinanpioni (Paeonia lactiflora) ’Duchesse de Nemours’

Sinivalkoisia hetkiä vuoden varrelta

Tähän kuvasarjaan kokosin muita sinivalkoisia hetkiä, joita vuoden varrella on tullut eteen. Kuvia selatessani huomasin, että kunnollisia talvikuvia ei ole tullut otettua lainkaan, joten tällä kertaa mennään pelkillä kesäkuvilla.

– Hätkähdyttävän runsas bellismeri Lappeen vanhan pappilan pihalla
– Sinivalkoinen taivas suomaiseman yllä
– Supisuomalainen järvimaisema
– Presidentti P.E. Svinhufvudin kotitila Kotkaniemessä
– Tyttären sydämen varastanut karitsa Tirilän puutarhalla. Ei tarvinnut tytärtä kesällä paljon puutarhalle mukaan houkutella…
– Hiekkalinnan korkein torni kirkkaana kesäpäivänä
– Eduskuntatalo Helsingin keskustakirjasto Oodin ikkunasta katsottuna

En valitettavasti ole enää yhtään kärryillä haasteeseen jo vastanneista blogeista, joten en tällä kertaa haasta ketään. Sen sijaan kehoitan kaikkia niitä, jotka eivät ole haasteeseen vielä osallistuneet, nappaamaan haasteen itselleen. Näin itsenäisyyspäivän lähestyessä sinivalkoisia kuvia on erityisen mukava katsella.

Haasteen säännöt:

• Kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu / Puutarhahetki-blogista)
• Tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääosassa
• Haasta kolme tai useampi blogiystävä mukaan
• Käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki – Suurien unelmien puutarha -blogin Sinivalkoista-haaste -postauksen kommenttikenttään.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

Kuusi kuvaa kesästä -haaste

Rikkaruohoelämää -blogin Between haastoi minut jo perinteeksi muodostuneeseen Kuusi kuvaa kesästä -haasteeseen. Haaste on alunperin lähtenyt liikkeelle Tuplasti terapiaa–blogista, ja tällä kertaa haasteen teemana on paras. Lämmin kiitos haasteesta, Between ja kiitokset myös Pirjolle mukavan haasteen aloittamisesta 🙂

Haasteen säännöt ovat seuraavat:

• Julkaise kuusi kuvaa kesästä ja kerro mikä niistä on se parhain. Siis yksinkertaisuudessaan paras muisto, hetki, loppuun saatu projekti, valokuva yms. Mikä vain sinusta on se paras muisto.
• Haasta yksi tai useampi blogi
• Ilmoita Tuplasti terapiaa-blogiin osallistumisesi ja että saako siellä julkaista valitsemasi parhaan muistosi kuvan tulevassa koontipostauksessa. 

Kuuden kuvan valitseminen oli yllättävän hankalaa, sillä kesään mahtui niin paljon hienoja hetkiä ja muistoja. Näihin kuviin ja muistoihin päädyin kuitenkin tällä kertaa:

Tulppaanit ovat aina kuuluneet lempikukkiini. Niiden kukinta saa hymyn huulille ja puutarhan loistamaan toinen toistaan upeammissa väreissä. Tässä ’Carnaval de Rio’ kylpee auringonpaisteessa ja kuivattelee sateen jälkiä terälehdiltään.

Tässä on avautumassa puutarhamme historian ensimmäinen kärhön kukka. Istutin viime syksynä kaksi jalokärhöä pionipenkkiin ja ilokseni toinen niistä innostui kukkimaan heti alkukesästä. Jalokärhö ’Miss Bateman’ on ihastuttava ilmestys.

Rhododendron ’Cunningham’s White’ on kaunis sekä kukkiessaan että kukinta-ajan ulkopuolella. Tässä kuvassa hän on somistanut itsensä vaaleanpunaisilla pupunkorvilla.

Jos ’Miss Bateman’ oli ensimmäinen kärhömme, tässä on ikuistettuna ihka ensimmäinen pionimme, kiinanpioni ’Duchesse de Nemours’. Pionit ovat uusia tulokkaita puutarhassamme ja viime kesä oli vasta niiden ensimmäinen. Siitä syystä niiden kukinta onkin jäänyt erityisesti mieleeni.

Jättilaukan väritys on yksinkertaisesti vastustamaton.

Kurjenpolviin ihastun vuosi vuodelta enemmän. Ne ovat monipuolisia, helppoja, kiitollisia ja kauniita kasvatettavia, eivätkä ne suuremmin pidä meteliä itsestään. Tämä suonikas kaunotar on harmaakurjenpolvi ’Ballerina’.

Ja sitten piti valita näistä kuudesta se paras… Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin valitsemaan parhaaksi jättilaukan valloittavan värin. Se on yksinkertaisesti vastustamaton ♡ .

Omaa kuuden kesäkuvan sarjaa haastan valitsemaan seuraavat blogit:

Hiidenkiven puutarhassa
Kukka & Kaali
Kottikärryn kääntöpiiri

Puutarha alle 140 merkillä

Törmäsin sattumalta postausajatukseen, jossa määritellään jokin asia enintään 140 merkillä. Ajattelin kokeilla, onnistuisinko tiivistämään ajatukseni puutarhasta noin lyhyeen tekstinpätkään. Tehtävä osoittautui haastavaksi, mutta myöskin erittäin hauskasti. Tässä tulee:

Puutarha – kasvun ja kauneuden tyyssija, pörriäisten puuhamaa & puutarhurin onni & ilo. Terapiaistunto, mielenrauha, sielun suola & pippuri.

Wild Roses and Irises (1887)
John La Farge

Toinen ajatus liittyy enemmän itse tekemiseen:

Puutarha on rentoutumista, raatamista, suunnittelua ja kaivamista. Hikipisaroita ja kipeitä jäseniä, palkkiona hyvää ja kaunista.

Hummingbird and Apple Blossoms (1875)
Martin Johnson Heade 

Itseäni viisaammat ovat toki lausuneet asian paljon hienommin 🙂

Gardens are not made by singing ‘Oh, how beautiful,’ and sitting in the shade. – Rudyard Kipling, ‘The Glory of the Garden’ (1911)

In the Meadow (1888–92)
Auguste Renoir 

Olisi kiva kuulla, miltä teidän puutarhanne kuulostaa 140 merkillä?

Mukavaa ja rauhallista isänpäivän viikonloppua kaikille ja oikein hyvää isänpäivää kaikille isille!

Kuvalähde: The Metropolitan Museum of Art, Public Domain Works