Riiviöitä puutarhassa

Meille satoi viikko sitten kauan kaivattu lumipeite. Pikkupakkasen ansiosta lumi on pysynyt maassa ja maisema on tällä hetkellä kauniin valkoinen. Lunta ei ole paljon, mutta otan senkin vähän suurella ilolla vastaan. Pienikin lumipeite on tervetullut suoja puutarhakasveille.

Pikkutöyhtöangervo kiittää lumipeitteestä

Valitettavasti ohut lumikerros ei kuitenkaan ole riittävä suoja kaikkia vaaroja vastaan. Puhdas ja koskematon lumi paljastikin välittömästi joukon tihutyön jälkiä, jotka ilman lumipeitettä olisivat kenties jääneet huomaamatta.

Meillä liikkuu paljon jäniksiä, eivätkä pihan poikki risteilevät jänön jäljet ole mikään harvinaisuus. Sen sijaan lumen alta esiin kaivetut ajuruohot ovat. En ole aiempina talvina huomannut jänisten kaivaneen ajuruohoja esiin, mutta koska kaivuupaikoille ei johtanut muita jälkiä kuin jänisten, tuomitsin ne syyllisiksi tihutyöhön. Muitakin johtolankoja kaivelijoiden identiteetistä löytyi ⇩

Tihulainen on jättänyt selkeät todisteet jälkeensä.

Löysin myös yhden erilaisen kuopan. Jostain kumman syystä lumen alla majaileva alppitähti oli saanut kyytiä.

Tämä tuholainen on selkeästi ollut kolmivarpainen ja siivekäs. En tiedä, mitä varikseksi tai harakaksi luulemani kaivelija on kuvitellut alppitähtien joukosta löytävänsä. Ötököitä kenties? Maa ei nimittäin ole lumenkaan alla jäässä, enkä siis pitäisi mahdottomana, että öttiäisiä olisi liikkeellä. Tosin helpommalla lintu ruoan etsinnässä pääsisi, kun lehahtaisi 50 metrin päässä olevalle ruokintapaikalle, missä ruokaa on tarjolla läpi talven.

Jalanjäljet paljastavat tekijän.

Tihulaisten töistä suivaantunena kolasin kasan lunta tuhokohtien päälle. Kaiken varalta rakensin havuista tiipiin alppiruusujenkin suojaksi. Jänön jälkiä oli sen verran paljon niidenkin ympärillä, että katsoin viisaammaksi varautua pahimpaan.

Onneksi pienet riiviöt eivät olleet tehneet suurempia tuhoja. Jos kaivelut jäävät tähän, päästään loppupelissä aika vähällä 🙂

Onko teidän puutarhassanne vieraillut outoja kaivajia tai muita tuholaisia?

Merkillinen talvi

Harvoin tammikuussa tulee kierreltyä puutarhassa tutkimassa kukkapenkkejä, mutta tänään tuli tehtyä sellainenkin temppu. Kovin tammikuiselta ei puutarha näyttänyt – toisin kuin viime tammikuussa näihin aikoihin, jolloin näytti tältä:

20.1.2019 – Viime vuonna tähän aikaan näytti paljon talvisemmalta.

Tänään sen sijaan piha on lumesta paljas. Koko talvena olemme saaneet tänne kaakkoon vain muutamia senttejä lunta, ja nekin ovat sulaneet pois hyvin pian. Välillä on ollut hiukan pakkasta, ja sitten taas menee plussalle. Lähes kaikki sade on saatu vetenä. Maa on täysin sula, eikä pakkasta -saati lunta – ole edelleenkään odotettavissa.

Tämä kuva on otettu tammikuun alussa, mutta tilanne on lumien suhteen edelleen sama. Sitä ei ole.

Kasvit ovat kummissaan, eivätkä pajunkissat ole kovin harvinainen näky, kun koiran kanssa lähimaastossa lenkkeilee. Myös puutarhassa on kevään merkkejä ilmassa. Pionipenkissä pilkistää punaista…

Yksi pioneista silmuilee.

… ja piippojakin on näkyvissä.

Tässä nousee todennäköisesti kevätkurjenmiekkaa tai krookusta.

Myös maahan talvehtimaan istuttamani terassihortensia työntää lehtiä.

Rinnepenkissä krookukset kuvittelevat kevään jo koittaneen…

… ja myös kevänkurjenmiekat ovat hereillä.

Salviakin on sitä mieltä, että sää on varsin sopiva uusien lehtien kasvattamiseen,.

Nämä piipot löytyivät päivänliljapenkistä.

Tänään luin uutisista, että Tukholmassa kirsikkapuut ovat kukassa. Siellä on kuulemma mitattu 11 astetta tammikuun keskimääräistä lämpötilaa korkeampia lämpöasteita. Aika hurjaa ja huolestuttavaa. Toivottavasti kaikki talvemme eivät ole tällaisia jatkossa!

Taidetta ja jouluisia tunnelmia

Joulukuu kolkuttaa jo ovelle ja tytär laskee päiviä jolukalenterin ensimmäisen luukun avaamiseen. Odotus on ollut niin kiivas, että ajattelin jo tehdä joulukalenterin odotuskalenterin, mutta päädyin lopulta lieventämään lapsukaisen tuskaa ripustamalla joulukalenterin esille jo valmiiksi. Luukkuja ei tietenkään vielä saa avata, mutta pelkkä joulukalenterin ilmaantuminen vaikutti tilanteeseen rauhoittavasti.

Meillä on perinteisesti ollut käytössä 24 paperipussista koostuva kalenteri, jonka luukkuihin sujautan jotain pientä tavaraa tai yhteistä tekemistä. Tytär on tykännyt kalenterista kovasti ja minustakin sitä on ollut hauska toteuttaa. (Joulukalenteristamme voi lukea lisää täältä.)

Joulupuuhat aloitimme virallisesti viime viikonloppuna, kun leivoimme tämän joulun ensimmäiset piparkakut. Perinteisten kuusi-, tähti ja sydänpipareiden lisäksi meillä leivotaan aina myös snautseripipareita perheessämme asuvan snautseriherran kunniaksi. Myös joulutorttumme tehdään aina snautserimallilla 🙂

Piparkakkujen paistaminen toi kotiin ihanaa joulun tuoksua ja siitä innostuneena ostin viikonloppuna ensimmäisen joulukukankin. Hypistelin käsissäni ensin jouluruusua, mutta koska olen tähän mennessä onnistunut tappamaan kaikki ostamani jouluruusut, jätin sen kauppaan ja valitsin sen sijaan valkoisen hyasintin. Viime vuotinen valkoinen amaryllis on sekin nostettu varastosta sisätiloihin jo hyvän aikaa sitten, ja nyt odotan jännityksellä, ennättääkö se jouluksi kukkaan saakka.

Valkoinen on suosikkivärini joulun kukissa.

Lauantaina oli kaupungin virallinen joulunavaus ilotulituksineen ja pyörähdimme myös siellä. Samalla kävimme Kirkkopuistossa ihastelemassa tyttären luokan tekemiä grafiikkatöitä, joista taiteilija Emmi Sinkkonen oli koostanut puistoon valotaideteoksen.

Taideprojekti liittyi lastenkulttuuriviikkoon ja Lapsen oikeuksien päivään, ja grafiikkatöiden aiheena oli ”Ole oma itsesi.” Hienoja töitä olivat lapset tehneet ja valotaideteos näytti upealta pimeässä illassa. On valtavan hienoa, että tällaisia projekteja tehdään ja lapset pääsevät osallistumaan niiden toteutukseen. Tytärkin oli hyvin mielissään asiasta ja piti projektia tärkeänä.

Ajatelkaa, ensi viikolla vietetään jo itsenäisyyspäivää ja siitä ei olekaan sitten kuin reilu pari viikkoa jouluun. Ihanaa!

Oikein mukavia marraskuun viimeisiä päiviä kaikille!

Sinistä ja valkoista

Tiiu Puutarhahetki-blogista aloitti tämän sinivalkoisen haasteen ja mikäpäs olisikaan parempi hetki paneutua siihen, kuin rakkaan kotimaamme syntymäpäiväjuhla. Onnea Suomi!

Minulle sininen on

kesän kirkas sinitaivas ja syvän sinisenä läikkyvä järvi

• 

• 

• 

Minun siniseni on myös

talven sininen hetki ja eräs tietty sininen suklaa.

• 

Valkoinen puolestaan

tuo mieleeni lumen loiston, koivumetsän ja puhtaan valkoiset pumpulipilvet

• 

• 

Valkoinen on myös

kielon kaunis kukinto ja sinisiiven herkät siiventaustat.

• 

• 

Sininen ja valkoinen yhdessä

ovat lyömätön yhdistelmä.

• 

• 

• 

• 

Sininen ja valkoinen yhdessä

tuovat mieleeni Suomen.
Sen kesät ja talvet.
Hohtavat hanget ja pehmeät pilvet,
sinisen taivaan ja kuulaat, puhtaat vedet.

Hyvää syntymäpäivää Suomi!

Ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Haasteen säännöt:

• kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu/Puutarhahetki-blogista)
• tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa
• haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
• käy kirjoittamassa postauksesi Puutarhahetki – Suurien unelmien puutarha -blogin Sinivalkoista-haaste -postauksen kommenttikenttään
• Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvasi silloin #sinivalkoista_haaste ja @puutarhahetki 

Itse tehty joulukalenteri: yhteistä tekemistä jokaiselle päivälle

Joulukuun alkuun on enää pari viikkoa, mikä ainakin näin lapsiperheessä tarkoittaa sitä, että täytyy alkaa vähitellen suunnitella joulukalenterin hankkimista. Kalenterivaihtoehtoja on kaupat pullollaan, mutta itse pidän eniten itse tehdyistä kalentereista.

Itse tehtyjä kalentereitakin löytyy monenlaisia ja netistä löytyy vaikka minkälaisia ohjeita ja ideoita. On tekemiskalentereita, runokalentereita, ajatuskalentereita, herkkukalentereita, lahjakalentereita… jokaiselle jotakin.

Meillä on kotona käytössä eräänlainen yhdistelmäkalenteri. Tein sen tyttöselle viime vuonna ja käytämme samaa kalenteria myös tänä jouluna. Ajattelin jakaa sen tässä vinkiksi.

Tämä kalenteri on helppo, nopea ja edullinen valmistaa.

Askartelin 24 paperipussia tavallisista A4 paperiarkeista. Käytin pusseihin valkoista paperia, mutta paperi voi tietenkin yhtä hyvin olla myös värillistä. Jälkeenpäin tuli  mieleen, että pussit olisi voinut tehdä myös vanhoista sanomalehdistä, jolloin niihin olisi saanut ihan toisenlaista tunnelmaa. Pusseihin liimasin netistä löytämäni numerolaput.

Valmiit pussukat ripustin pienillä pyykkipojilla juuttinaruun roikkumaan ja jokaisena iltana sujautin pussiin seuraavan päivän kalenteriyllätyksen.

Useimmiten yllätys oli jotain yhteistä tekemistä, kuten elokuvan katsominen, lumiukon tekeminen tai askarteluprojekti. Toisinaan se saattoi olla joku pieni lahja, esimerkiksi askartelutarvikkeita tai netistä tulostettu värityskuva.

Jouluaattona pussista löytyi kortti, jossa käskettiin vilkaisemaan joulusukkaan. Joulusukasta puolestaan löytyi kortti, jossa kehoitettiin katsomaan, mitä kylpyammeesta löytyy ja kylpyammeesta löytyi taas kortti, joka ohjasi kolmanteen paikkaan. Ja niin edelleen ja niin edelleen. Vaikka lappusia ja tehtäviä voi käytännössä tehdä vaikka kuinka paljon, huomasin, että kannattaa pitää kohtuus mielessä niiden määrän suhteen. Lasten kärsivällisyys kun ei jouluaattona ole ihan huipussaan, ja meillä ainakin alkoi viidennen lapun kohdalla näkyä jo selkeitä turhautumisen merkkejä.

Lopulta viimeinen lappu johdatti silmin nähden helpottuneen lapsen maaliin. Maali oli sillä kertaa lahjapaketti, josta paljastui kirja. Kirjan parissa aikaa vierähtikin sitten mukavasti 🙂

Ohjeen pussien taitteluun ja tulostettavat numerolaput löysin täältä. Pienet tekemislaput sen sijaan tein itse. Tekemislaput löytyvät tästä linkistä ja voit ladata ne myös omaan käyttöösi. Tiedostossa ensimmäisellä sivulla olevissa lapuissa on tekstit valmiina. Toisella sivulla on tyhjät lappuset, joihin tekstin voi kirjoittaa itse. Laput voi tulostuksen jälkeen liimata vaikka värikkälle korttipohjalle ja koristella tarroin tai nauhoin. Vain mielikuvitus on rajana 🙂

Millaisia joulukalentereita teiltä löytyy? Entä millaisen kalenterin haluaisit itsellesi, jos saisit vapaasti valita?