Palataan vielä hetkekesi ajassa taaksepäin ja vilkaistaan, miltä puutarhan varjoisan puolen penkit näyttivät elokuussa. Kesän aiempiin katsauksiin pääsee oheisten linkkien kautta:
- Toukokuu.
- Kesäkuun aurinkopenkit
- Kesäkuun varjon ja puolivarjon penkit
- Heinäkuun aurinkopenkit
- Heinäkuun varjon ja puolivarjon penkit
- Elokuun aurinkopenkit
- Kasviluettelo-sivulla on ajankohtaista kuvasarjaa penkkien ulkomuodosta kesän aikana. Käykää vilkaisemassa sitäkin *klik*.
Puolivarjon penkeissä
on tämän vuoden elokuussa ollut kukinnan puolesta hiljaista. Liekö kuivuus vaivannut, kun esimerkiksi jalo- ja keijuangervot kukkivat hyvin niukasti ja lyhyen aikaa.

Yläpenkki
on rehevä ja runsas, vaikka näyttäviä kukkijoita ei kovin runsaasti elokuussa ollutkaan. Purppurakeijunkukkien herkkiä kukkia olemme saaneet ihailla koko kesän, samoin kuin niiden huomiotaherättäviä lehtiä. Näin loppukesästä ja alkusyksystä niiden punainen väri näyttää korostuvan entisestään.


Valtikkanauhus on viihtynyt hyvin uudessa paikassaan ja kiitokseksi siirrosta palkitsi meidät kauniin keltaisilla kukillaan. Toivotaan, että se nyt asettuu tuohon taloksi ja tuuheutuu tulevina vuosina oikein kunnolla. Huomasin muuten tässä eräänä päivänä, että minulla on jokin kummallinen mieltymys tällaisiin suippomaisiin kukintoihin. Valtikkanauhus on yksi suosikeistani, mutta puutarhasta löytyy myös salvioita, punatähkää, kellopeippiä, yrtti-iisoa, syyskimikkiä, kirjolupiinia, konnantatarta…

Viime vuonna istuttamani syysvuokot eivät ole kukkineet. Ne ovat kyllä hyvävointisen näköisiä, mutta nuppuja, saati kukkia, ne eivät ole jaksaneet tehdä. Meinasin jo, että siirrän ne toiseen penkkiin, mutta ajattelin kuitenkin vielä odottaa ensi vuoteen ja katsoa, kukkisivatko vuokot tuolloin. Voihan nimittäin olla, että ne tarvitsevat hetken aikaa kotiutuakseen, ennen kuin uskaltautuvat kukkimaan.
Alapenkissä
komeimmin ja pisimpään kukki sinne siirtämäni kurjenkello. Kuunliljat aloittivat kukkimaan heinäkuun loppupuolella ja ne kukkivat elokuun puolenvälin tienoille saakka.

Penkissä kasvavat jaloangervot olivat jotenkin kituliaita tänä vuonna. Päädyinkin tekemään niille lisää tilaa ja siirsin punaluppion ja loput keijunkukat penkistä muualle. Samalla ryhmittelin penkin muitakin kasveja paremmille paikoille ja lisäsin kaikille uutta multaa. Toivotaan, että angervot siitä piristyvät ensi kesäksi.
Varjopenkissä
alppiruusut ovat rehevöityneet ja kuunliljojen jakotaimet alkavat nekin vähitellen kasvaa suuremmiksi. Naapurin pihalta penkin puolelle kurkottelevat saniaiset lisäävät rehevyyden tuntua. Minusta ne ovat hauskan näköiset tuolla penkin taustalla, vaikka välillä joudunkin kiskomaan innokkaimpia saniaisia penkin puolelta pois.

Tältä puutarhan nurkalta puuttuu syyskukkija. Menestyisiköhän tässä syyshortensia? Sille voisi tehdä paikan tuohon suurimman kiven eteen, missä nyt kasvaa jättipoimulehti. Ainoa ”mutta” asiassa on, että paikka saattaa olla hortensialle liian varjoisa. Syyshortensia Hydrangea paniculata ’Grandiflora’ voisi olla yksi vaihtoehto, sillä se näyttäisi kukkivan myös varjossa. Onko teillä kokemuksia tai suosituksia varjoisan paikan hortensioista? Tai mitä muita syyskukkijoita tähän voisi ajatella?
Iirispenkki
rehottaa tontin rajalla. Muutama unikko jaksaa vielä kukkia iiristen lomassa, mutta muuten penkki alkaa jo valmistautua syksyn tuloon. Iiristen lehdet ovat minusta kauniita ilman kukkiakin.


Lähestyvä syksy näkyy puutarhan varjoisalla puolella paljon selkeämmin, kuin aurinkoisissa penkeissä. Niissä kukitaan vielä, mutta täällä väritys alkaa muuttua jo syksyisemmäksi. Villiviinikin punastuu jo.

Tämä on kiva postaussarja! Varmaan on itselle hyvä muistin tuki, kun miettii uusia kasvivalintoja ja toisaalta meille muille antaa ideoita. Jaloangervot kärsivät tosiaan herkästi kuivuudesta, varsinkin jos kasvualusta ei ole syvä ja ravinteikas. Toimesi varmaan hyödyttivät. Kivalta näyttää!
TykkääTykkää
Kiitos Päivi! Sarjasta on ollut jo nyt itselleni paljon hyötyä, ja on kiva kuulla, että se on ollut antoisa muillekin 🙂 Tulen varmasti moneen kertaan palaamaan näihin postauksiin talven aikana, kun seuraavan kesän hankinnat ja projektit ovat suunnitteilla. Toivotaan, että angervoille antamani ensiapu auttoi, olisi sääli menettää ne. Mukavaa viikon jatkoa sinulle!
TykkääTykkää
Upea väri noissa keijunkukissa! Samoin tuo punertuva villiviini on niin kaunis<3
Meillä ’Grandiflora’ ei menestynyt auringossa, mutta puolivarjossa se on alkanut kukkia. Muista syyskukkijoista tuli myös mieleen syyskimikki. Se on niin kookas perenna että menee pensaasta.
Mukavaa viikon jatkoa!
TykkääTykkää
Syksyssä on puolensa, värit ovat kauniita 🙂 Minulla itse asiassa on yksi syyskimikki yläpenkissä. Istutin sen tänä kesänä kokeeksi menestyisikö siinä. Se on kyllä ihana, ja sopisi hyvin kyllä tuohonkin paikkaan. Kiitos vinkistä ) Mukavaa viikon jatkoa sinullekin!
TykkääTykkää
Tosi kauniita kukkijoita ja hienoja yhdistelmiä! Meilläkin ruskan sävyt hiipivät vähitellen puutarhaan. Nyt onkin luvattu loppuviikoksi kovin viileitä päiviä. Raikkaita syyspäiviä!
TykkääTykkää
Kiitos 🙂 Meillä puutarhan värit ovat viimeisen viikon aikana muuttuneet täysin syksyiseksi, kun on ollut niin viileää. Ensimmäiset yöpakkasetkin on jo koettu. Tänä aamuna oli -0,8 astetta, kun lähdin koiran kanssa aamulenkille. Kiitos, mukavia syyspäiviä sinullekin!
TykkääTykkää
Paljon kauniita kukkijoita. Syksy on todellakin saapunut sävyineen ja haravoitavaakin jo löytyy. Aurinkoista torstaita, Heidi.
TykkääTykkää
Kiitos Satu 🙂 Totta, haravat pitää kaivaa jo esiin, sen verran paljon on lehtiä maassa. Kiitos, aurinkoista päivää sinullekin!
TykkääTykkää
Syksy hieman yllätti kylmillä öillään. Toivottavavasti jossain vaiheessa vielä hieman lämpenisi.
Kauniita kukkijoita.
TykkääTykkää
Kiitos! Totta, syksy tuli tänä vuonna pian, enkä itse osannut siihen yhtään varautua. Loppuviikoksi taisivat tosin lupailla hieman lämpimämpää säätä. Mukavaa syyskuista viikkoa sinulle!
TykkääTykkää