Aloitin reilu viikko sitten rinnepenkin modernisointiprojektin sen jälkeen, kun mieheni meni – aiheellisesti – kritisoimaan rinteessä kasvavien tuivioiden ulkonäköä. Projekti jäi tuolloin ikävästi kesken selän venähdyksen vuoksi, mutta nyt projekti on päässyt etenemään seuraavaan vaiheeseen.
Tuiviot piti tietysti ensin kaivaa rinteestä pois. Tuivioiden ylös kaivaminen oli yllättävän helppoa, eikä siihen lopulta mennyt aikaa kuin kolmisen varttia. Suurempi työ oli poistaa tuivioiden alla lymyilleet vuohenputket. En ollut saanut niitä koskaan aikaisemmin kunnolla kitkettyä tuivioiden vuoksi, mutta nyt pääsin noihin kiusankappaleisiin paremmin käsiksi. Toivottavasti sain kaikki juuret pois – ovat sen verran ikäviä kukkapenkissä.
Penkin istutuskokonaisuus ei tuolloin – eikä vieläkään ole täysin selvillä, mutta muutama niin selkeä visio minulle oli muodostunut, että päätin toteuttaa ne heti.
Penkin reunaan, ylätasanteelle vievän polun varteen istutin kangasajuruohoa. Penkin reunan jätin sen kummemmin rajaamatta, vaikka sopivia reunakiviä tuivioita ylös kaivaessani runsaasti löysinkin. Luotan siihen, että kangasajuruohot hoitavat hommansa ja ottavat penkin reunan haltuunsa ennen pitkää. Näen mielessäni, miten ne leviävät kauniisti penkin reunan yli polun päälle sulauttaen penkin ja polun toisiinsa.
Puutarhalla käydessämme mieheni ihastui ohotanmarunan erikoiseen ulkonäköön, joten ostin hänelle sellaisen lahjaksi. Pidän marunasta itsekin ja itse asiassa olen sellaisen aina puutarhaan halunnutkin – sille ei vain aiemmin ole ollut sopivaa paikkaa. Nyt tein löytämistäni kivenlohkareista penkin ylälaitaan pienen pesän ja istutin marunan siihen. Mielestäni maruna sopii kauniisti rinteeseen ja luulisin kasvupaikankin olevan sille sopiva. Ohotanmaruna ei nimittäin siedä märkyyttä, ja tässä rinteessä märkyys ei ole ongelma.
Tuivioiden takaa piilosta paljastuneen pesäkuusen eteen istutin euroopanalppitähteä tuomaan hieman korkeutta muuten aika matalaan kasvustoon. Lisäksi halusin jotain hopean sävyä myös penkin laajennusosaan, mutta en välttämättä hopeahärkkiä, kuten muualla rinnepenkissä. Nyt hopeutta tuovat sekä ohotanmaruna että kuusen edessä kasvavat alppitähdet.
Puolivahingossa löytyi samalla myös herkullinen väriyhdistelmä. Kultainen kamtsatkanmaksaruoho ja hopeinen euroopanalppitähti näyttävät kauniilta rinnakkain.
Laajennusosan vasempaan laitaan istutin suloista neidonkurjenpolvea. Neidonkurjenpolvea kasvaa rinteessä jo ennestään ja toiveissani on, että vanhasta kasvustosta ja tästä uudesta, laajennusosan kasvustosta muodostuisi jossain vaiheessa kaunis, penkin halki soljuva neidonkurjenpolvien puro.
Lopuksi siirsin vielä punaista ketoneilikkaa rinteen toisesta päästä uuteen laajennusosaan. Valmiiksi rinne ei vielä tullut, sillä laajennusosan keskellä on edelleen noin 2,5-3 neliön tila, jonka kasvit ovat valitsematta.
Valkoinen ketoneilikka pyörii mielessä, mutta haluaisin rinteeseen ehkä myös jotain sinistä. En vain ole vielä keksinyt mitä. Olisiko teillä ehdottaa sopivaa kasvia?
Valkoista salviaa 
Hyvältä näyttää, toivottavasti vuohenputket pysyvät poissa! Miten olisi jokin toinen kurjenpolvi, kävisiköhän ihastuttava Rozanne?
TykkääTykkää
Kiitos 🙂 Toivotaan tosiaan, että pysyvät poissa. Ovat hyvin viheliäisiä kukkapenkissä temmeltäessään. Minulla kasvaa Rozannea muualla ja se on kyllä kaunis. Plussaa on vielä se, että se kukkii todella pitkään. Kiitos kovasti vinkistä 🙂
TykkääTykkää
Hyvin on rinteen kasvittaminen aluillaan. ’Rozanne’ on kiva ehdotus ja kurjenpolvista saattaisi löytyä jokin muukin sininen vaihtoehto. Jos haluaa matalampaa, niin karpaattienkello on kiva, helppo ja pitkään kukkiva kasvi, jos ei ole ahneista jäniksistä riesaa. Kääpiöjapaninakileijakin varmaan viihtyisi rinteessä. Rönsyakankaali pärjää ihan joka paikassa ja siinä on kauniit, tummat tai jopa violetit lehdet. Ikivihreä, vähän erikoisempi vaihtoehto on sinilemmiö, jonka pitäisi kukkia koko kesä. Minulla se kukki näyttävästi alkukesällä ja sen jälkeen on ollut vain yksittäisiä kukkia. Tosin joka hetki on vähintään yksi kukka auki, eli onhan se silloin periaatteessa kukkinut koko kesän 😀 Kaunis mätäs se joka tapauksessa on, mutta vaatii läpäisevän kasvupaikan ja aurinkosuojaa lumien sulamisen aikaan. Äkkiseltään ei tule muita minulle mieleen, mutta olihan tässäkin jo jokunen idea ajatushautomoosi 🙂 Aurinkoista viikkoa!
TykkääTykkää
Oi, tulipas monta hyvää vaihtoehtoa harkittavaksi! Kiitos kovasti vinkeistä 🙂 Lueskelin niistä kaikista ja ne kaikki sopisivat rinteeseen tosi hyvin. Sinilemmiö alkoi kiinnostamaan kovasti ikivihreyden vuoksi. Onkohan se kuinka arka kevätauringolle? Kiitos, aurinkoista viikkoa sinullekin 🙂
TykkääTykkää
Rinnepenkin uusi ulkomuoto alkaa hahmottua. Olet löytänyt kivoja kasviyhdistelmiä.
Rönsyleimuissa on monia värivaihtoehtoja. En tiedä, löytyykö niistä sinistä, mutta valkoista ainakin. Sulkaneilikat ovat myös hyviä rinnekasveja, kuten ylipäätään muutkin pienet neilikat. Minulla kasvaa vuorineilikka Pink Jeweliä, joka on nimensä mukaisesti pinkki. Sen kasvusto on tiheä, mikä estää rikkoja hyvin.
TykkääTykkää
Kiitos vinkeistä, Between! Erilaiset neilikat tosiaan sopisivat rinteeseen hyvin ja viihtyisivät siinä varmasti. Samoin rönslyleimu. Minulla riittääkin runsaasti pohdittavaa 🙂 Tiheä kasvutapa on ehdottomasti plussaa ja yksi syy, minkä vuoksi istutin rinteen reunaan juuri kangasajuruohoa. Toivon sen pitävän rinteeseen pyrkivät rikat loitolla. Mukavaa loppuviikkoa sinulle!
TykkääTykkää
Kaunis tuo euroopanalppitähti ja sopii hienostii tuon maksaruohon kanssa. Kurjenpolvipuro kuulostaa ihanalta idealta<3 Tuossa edellä tulikin jo sellaisia mitä itsekin ajattelin ehdottaa. Mieleen tulivat myös sellaiset siniset suloisuudet kuin tähtikello ja törmäkatkero.
TykkääTykkää
Kiitos vinkeistä, Anni! Tähtikello ja törmäkatkero ovat molemmat aivan ihania! Voi voi, miten sitä osaa enää päättää, kun on niin paljon hyviä vaihtoehtoja 🙂 Mukavaa loppuviikkoa!
TykkääTykkää